Lehtikuva/Timo Aalto

Asiantuntijat eivät kyenneet selvittämään eduskunnan tarkastusvaliokunnalle, miten ison lisälaskun palkkaharmonisointi tuo maakunnille.

Henkilöstömenot muodostavat suurimman osan maakunnan käyttökustannuksista. Tarkastusvaliokunnan yksimielisen lausunnon mukaan palkkaharmonisointi vaikuttaa soteuudistuksen kustannuksiin, koska palkat pitää harmonisoida.

Tuoreen työtuomioistuimen päätöksen mukaan palkat pitää harmonisoida ylimpään palkkaluokkaan, mikäli tehtävät ovat tulkittavissa samoiksi. Palkkoja ei siis saa laskea, kun työnantaja vaihtuisi kunnasta maakuntaan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistutti tästä torstaina:

Työntekijöiden näkökulmasta on hyvä asia, että samaa työtä tekevien palkkoja harmonisoidaan ylimpien palkkojen mukaan.

– Samasta työstä kuuluu maksaa sama palkka. Työehdot eivät voi pitkään erota toisistaan. Palkkaharmonisoinnilla on suuri vaikutus myös sukupuolten välisten palkkaerojen kehitykseen. Tavoite naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamiseen on kirjattu hallituksen hyväksymään samapalkkaisuusohjelmaan.

Haarukka menolisäyksestä valtava

Palkkaharmonisoinnin seurauksena tulevista lisäeuroista on suuria näkemyseroja. Sosiaali- ja terveysministeriön arvio palkkaharmonisoinnin kustannuksista on noin 100–300 miljoonaa euroa. Ministeriön mukaan tämä arvio on epävarma.

ILMOITUS

Hallituksen esityksessä arvio on 75–700 miljoonaa euroa. Kuntatyönantajien huhtikuussa julkistaman tiedotteen mukaan kustannukset olisivat noin 700 miljoonaa euroa tai suuremmat.

Tarkastusvaliokunta ei saanut asiantuntijoiden kuulemisenkaan jälkeen tolkkua, mitkä ovat palkkaharmonisoinnin kustannukset. Se toteaakin, että palkkaharmonisoinnista aiheutuvien kustannusten mittaluokkaa ei kukaan valiokunnan kuulemista asiantuntijoista kyennyt täsmentämään.

Kustannuspaineita lisää myös se, että JHL:n edustajisto vaatii maakuntiin siirtyvällä henkilöstölle myös palvelusuhdeturvaa, joka ulottuu vuoteen 2025 saakka. Turva pitää kirjata uudistuksen voimaanpanolakiin.

Tätähän hallitus ei ole luvannut tehdä.

Palkkakustannuksista iso paine menokattoon

Valtaosa maakuntien sotepalvelujen kustannuksista on juuri henkilöstökustannuksia. Kuntien kustannuksista noin 60 prosenttia on sotekustannuksia, ja näistä valtaosa palkkakustannuksia.

Kuntien sotetyöntekijöiden palkkoja leikattiin hallituksen pakottamalla kiky-sopimuksella. Odottamassa on noin 200 miljoonan kompensaatiovaatimus vuodelle 2019, jos halutaan sotealan työntekijöiden ostovoiman säilyvän.

Työntekijöiden näkökulmasta on hyvä asia, että samaa työtä tekevien palkkoja harmonisoidaan ylimpien palkkojen mukaan. Palkkaharmonisoinnin kustannuksista kuitenkin seuraa, että maakunnille asetettava menokatto ja kolmen miljardin säästötavoite eivät toteudu.

Jos samasta työstä ei makseta samaa palkkaa, on odotettavissa sotetyöntekijöiden lakkoja, ja tukilakkoja. Epävarmuus kasvaisi työmarkkinoilla.

Palkkakilpailu nostaa palkkoja

Tarkastusvaltiokunta nostaa esiin palkkakilpailun lausunnossaan:

”Toimiakseen optimaalisesti valinnanvapaus edellyttää sitä, että eri ammattiryhmiin kuuluvia henkilöitä on saatavissa riittävästi. Täydentävän kapasiteetin hankkiminen markkinoilta on useimmiten virkalääkäreitä kalliimpi ratkaisu ja voi johtaa epäterveeseen palkkakilpailuun.

Merkkejä tästä on jo olemassa. Tällä viikolla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén kertoi Ylen A-studiossa, että yksityiset houkuttelevat julkisen puolen lääkäreitä.

Valinnanvapauden mahdollisesti toteutuessa terveysalan jätit tarvitsevat yleislääkäreitä, jotta ne pystyvät kilpailemaan maakuntien soteasemien kanssa potilaista.