Yle Kuvapalvelu

Vapaasti tosipohjaisen historiallisen brittidraaman Suffragette (2015) tapahtumavuosi on 1912. Pohjiksi kuullaan miehisen vallan perusteluja sille, miksi naisille ei pitäisi sallia äänioikeutta.

Tästä ei pieni, mutta määrätietoinen naisaktivistien eli suffragettien joukko lannistu. Emmeline Pankhurstin johtama WSPU (Women’s Social and Political Union) turvautuu jopa pieniin sabotaaseihin asiansa ajamisessa.

On tuskin sattumaa, että Pank-hurstia esittää Meryl Streep. Hänen imagonsa huokuu jo sinällään vahvaa naiseutta. Streepin lyhyinä välähdyksinäkin karismaattinen rooli jää pieneksi. Pankhurstin hahmo vaikuttaa silti koko ajan vahvasti tapahtumien sykkeessä.

Elokuvan itseoikeutettu tähti on sen yhteiskunnallisesti merkittävä aihe.

Elokuvan itseoikeutettu tähti on sen yhteiskunnallisesti merkittävä aihe. Sarah Gavronin ohjaama elokuva väistää mallikkaasti suurnaismahtailun. Tämä näkyy myös hyvässä kollektiivisessa näyttelijätyöskentelyssä.

Englannissa naisten äänioi-keuskamppailun on katsottu koskeneen ylempiluokkaisia naisia. Abi Morganin käsikirjoituksessa näkökulmaa on avarrettu keskiössä olevan aktivistitrion kautta. Maud (Carey Mullgian) ja Violet (Anne-Marie Duff) työskentelevät pesulassa, aivan toisissa oloissa elää ja työskentelee keskiluokkainen apteekkari (Helena Bonham Carter).

ILMOITUS

Keskeisten lähtökohtiensa puolesta leffa olisi voinut olla paljon radikaalimpi. Eväät sellaiseksi ovat kuin tarjottimella: äänioikeustaistelu, työläisnaisten asema työssä ja perheenäitinä, parisuhdeväkivalta ja alaikäisten tyttöjen seksuaalinen hyväksikäyttö. Monet näistä piirteistä jäävät paljolti pintaraapaisun varaan – Suffragette on turhan vieno elokuva monista yhä polttavista aiheista.

Suffragette ei ole elokuvana mikään merkkiteos, mutta huomionarvoinen eräänlaisena muistutuksena. Se tekee osuvin rajauksin ja erinomaisen epookin puitteissa hyvin eläväksi sadan vuoden takaisen yhteiskunnallisen todellisuuden.

Lopussa on luettelo maista, joissa naisille myönnettiin ensimmäisinä äänioikeus. Luettelosta puuttuu Suomi (1906). Asiaa ei emeritaprofessori Irma Sulkusen mielestä selitä se, että Suomi kuului Venäjään. Ensimmäinen eli Uusi-Seelantikin (1893) kuului tuolloin britti-imperiumin alaisuuteen.

Suffragette. TV1 torstaina 31.5. klo 21.05. Areena.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 37 €/3 kk. Sähköinen näköislehti 25 €/3 kk.