Lapsuuden loppu -indeksi: Parhaat maat lapselle:
1. Singapore, Slovenia 987 pistettä
3. Norja, Ruotsi 985
5. Suomi 984
6. Irlanti, Hollanti 981
8. Islanti, Italia, Korean tasavalta 980
Heikoimmat maat lapselle:
175. Niger 388 pistettä
174. Mali 420
173. Keski-Afrikan tasavalta 421
172. Tšadin tasavalta 424
171. Etelä-Sudan 475
170. Somalia 483
169. Nigeria 513
168. Guinea 524
167. Sierra Leone 553
166. Kongon demokraattinen tasavalta 556
Useampi kuin joka toinen lapsi maailmassa elää köyhyyden, konfliktien tai tyttöihin kohdistuvan syrjinnän uhan alla, todetaan Pelastakaa Lasten uudessa raportissa.
Yli 1,2 miljardia lasta elää maissa, joissa heillä on muita heikommat mahdollisuudet jäädä eloon, kasvaa ja kehittyä.
Toista kertaa julkaistu The Many Faces of Exclusion -raportti ja siihen kuuluva Lapsuuden loppu -indeksi asettaa 175 valtiota järjestykseen sen mukaan, miten nämä ovat onnistuneet tai epäonnistuneet varmistamaan lapsille elämän, kasvun ja kehittymisen edellytykset.
Lapsuuden loppu –indeksin mittareina ovat lapsikuolleisuus, lapsen kasvun hidastuminen ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen sekä lapsityön, varhaisten avioliittojen ja teiniraskauksien sekä väestön pakkosiirtojen ja lapsiin kohdistuvan äärimmäisen väkivallan yleisyys.
Kuilu syvenee
Parhaat maat lapsille ovat Singapore ja Slovenia. Norja ja Ruotsi sijoittuvat jaetulle kolmannelle sijalle ja Suomi heti niiden jälkeen.
Heikoimmat lapsuuden edellytykset taas ovat kahdeksassa Länsi- ja Keski-Afrikan maassa. Niger on toista vuotta viimeisellä sijalla.
– On hyvin huolestuttavaa, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on monessa maassa syvenemässä, toteaa pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta Suomen Pelastakaa Lapsista.
Järjestö huomauttaa siitä, että monilta evätään oikeus hyvään lapsuuteen, koska he ovat tyttöjä, köyhiä tai koska he elävät konfliktialueella. Varhaiset avioliitot, haitallinen lapsityö ja aliravitsemus ovat vain muutamia esimerkkejä köyhyyden ja eriarvoisuuden äärimmäisen vahingollisista seurauksista.
Tulotaso ei aina ratkaise
Lapsuuden loppu -raportissa todetaan, että erot eri maiden välillä voivat olla merkittävät samantapaisesta tulotasosta riippumatta.
Yhdysvallat (36.), Venäjä (37.) ja Kiina (40.) sijoittuvat Länsi-Euroopan maiden alapuolelle Lapsuuden loppu –vertailussa taloudellisesta, sotilaallisesta ja teknologisesta suurvalta-asemastaan huolimatta.
– Tahto, poliittiset päätökset ja resurssien käyttö ovat ratkaisevia lasten elämän ja tulevaisuuden kannalta.
Vaikka tilanne on parantunut 95 indeksissä arvioiduissa maassa, lasten tilanne raportin mukaan on heikentynyt noin 40 maassa.
Köyhät tytöt synnyttävät useammin
Raportti kertoo muun muassa, että konflikteista kärsivissä ja hauraissa valtioissa elää 240 miljoonaa lasta ja yli 575 miljoonaa tyttöä asuu maissa, joissa sukupuoleen perustuva syrjintä on yleistä.
Lähes 153 miljoonaa lasta asuu niissä 20:ssä maassa, joissa lapsuutta uhkaa samanaikaisesti kolme vakavaa tekijää: konfliktit, köyhyys ja tyttöjen syrjintä. Näitä maita ovat muun muassa Etelä-Sudan, Somalia, Jemen ja Afganistan.
Sodista kärsivillä alueilla aliravitsemus, sairaudet ja riittämätön terveydenhuolto tappavat yli 20 kertaa enemmän lapsia kuin konflikteihin liittyvä väkivalta.
Köyhimmät tytöt synnyttävät noin kolme kertaa useammin kuin rikkaimmat.
Lapsuuden loppu -indeksi: Parhaat maat lapselle:
1. Singapore, Slovenia 987 pistettä
3. Norja, Ruotsi 985
5. Suomi 984
6. Irlanti, Hollanti 981
8. Islanti, Italia, Korean tasavalta 980
Heikoimmat maat lapselle:
175. Niger 388 pistettä
174. Mali 420
173. Keski-Afrikan tasavalta 421
172. Tšadin tasavalta 424
171. Etelä-Sudan 475
170. Somalia 483
169. Nigeria 513
168. Guinea 524
167. Sierra Leone 553
166. Kongon demokraattinen tasavalta 556