Jussi Joentausta

Palkkaharmonisaatio huolestuttaa teknisten alojen edunvalvojia, joiden mukaan se ei ole mikään ”pikku juttu”.

Maakunta- ja soteuudistus koskee toteutuessaan noin 220 000 työntekijää. Määrällisesti eniten maakuntiin siirtyy hoitohenkilöstöä. KTK Tekniikan Asiantuntijat muistuttavat, että teknisen henkilöstön palkkaerot maakunnan sisällä eri paikkakuntien välillä ovat kuitenkin suurimmat.

”Kunnista ja valtiolta siirtyvän teknisen henkilöstön palkkaerot ovat myös sitä luokkaa, joihin jopa jotkut poliitikot ovat palkkaharmonisaatiota miettiessään heränneet”, toteaa järjestö tiedotteessaan.

KT Kuntatyönantajien kahden vuoden takaisen arvion mukaan sote-uudistuksessa siirtyvän henkilöstön yhteenlasketut palkkakustannukset nousevat vähintään 75 ja enimmillään yli 700 miljoonaa euroa. Lopullinen summa riippuu siitä, mille tasolle palkat harmonisoidaan.

Teknisen henkilöstön palkkaerot maakunnan sisällä eri paikkakuntien välillä ovat suurimmat.

Huhtikuussa tehdyn arvion mukaan maakuntakonsernien maksettavaksi tuleva palkkojen harmonisoinnin kokonaissumma voi olla huomattavasti suurempi.

Ympäristöterveydenhuolto unohdettu

KTK Tekniikan Asiantuntijat muistuttaa, että kunnista ja valtiolta siirtyy paljon teknisen sektorin henkilöstöä, jotka ovat aikaisemmin vastanneet esimerkiksi sote-kiinteistöjen suunnittelusta ja kunnossapidosta.

ILMOITUS

Myös ruokahuollon ja muiden tukipalvelujen kohtalo huolestuttaa. Työntekijät siirtyvät uudistuksen toteutuessa pois peruskunnista.

”Yksi selkeä siirtyvä ryhmä on ympäristöterveydenhuolto, joka näin irtaannutetaan muista viranomaispalveluista. Näiden ihmisten olemassaolo ja osaaminen on täysin unohdettu.”

KT:n mukaan maakuntaan siirtyvästä henkilöstöstä voi siirtyä yhtiöihin lähes 60 000 henkilöä, joista julkisomisteisiin noin 40 000 ja yksityisiin yhtiöihin noin 20 000.

Henkilöstö siirtyy kunta-alalta liikkeen luovutuksen periaatteella maakuntakonsernin palvelukseen – joko virastoon, liikelaitokseen tai konsernin osakeyhtiöihin – ja myös yksityissektorille.