Käärmeinho lienee varsin yleistä, joten eteläafrikkalainen dokumentti Kobrat (Cobra Mafia, 2015) käy hyvästä vastaterapiasta. Dokumentti tuo esiin faktoja ja piirteitä, jotka raottavat kiinnostavasti näihin matelijoihin liittyvää luonnon monimuotoisuutta.
Kobrien anatomiaa selvennetään muutenkin kuin tarunhohtoisten myrkkyhampaiden osalta. Elintoimintojen sekä saalistusmenetelmien kuvauksessa on päästy hämmästyttävälle lähietäisyydelle. Saalistaminen ei merkitse ihmisnäkökulmasta luotua arvottavaa säälimättömyyttä tai petomaisuutta. Kun tietyt kobralajit on geneettisesti ohjelmoitu etsimään sammakkoeläimiä ravinnokseen, niin vesi-elementin läheisyys on oleellinen – ja kuten tässä nähdään, yleensä se järjestyy aika pian ja sananmukaisesti luontevasti.
Dokumentti keskittyy muutamiin Afrikassa ja Aasiassa eläviin kobralajeihin. Niitä ovat mustahuulikobra, kuningaskobra, viherkobra sekä kaksi muuta lajia, joiden nimessä näkyy niiden erityisominaisuus: sylkevä rengaskaulakobra sekä mosambikinsylkeväkobra.
Kuningaskobra on maailman pisin myrkkykäärme, se voi kasvaa jopa 5,5-metriseksi. Eräs dokumentin vaikuttavimpia hetkiä on, kun se antaa näytteen päänsä nostamisesta: suuri käärme voi katsoa 180-senttistä ihmistä suoraan silmiin.
Kiehtovaa nähtävää ovat myös mustahuulikobrien parittelua edeltävät rituaalit. Naaras ja koiras eivät hötkyile, vaan ottavat ilon irti kuhertelustaan. Parittelu voi kestää muutamasta tunnista kahteen päivään.
Avara luonto: Kobrat. TV1 lauantaina 26.5. klo 18.45, sunnuntaina 27.5. klo 8.05, perjantaina 1.1. klo 15.50. Areena.