Sote-lakeihin tarvitaan suuri joukko muutoksia, joiden tekeminen kestää, vaikka virkamiehet viilaisivat niitä yötä myöten. Tämän johtopäätöksen voi vetää Ilta-Sanomille vuodetuista perustuslakivaliokunnan papereista.
Vuodossa on yksi hyvä puoli: se osoittaa, että perustuslakivaliokunta tekee perusteellista työtä. Mikään yllätys ei ole, että vuodettujen tietojen mukaan muun muassa maakuntien rahoituksen riittävyys, valinnanvapauden kireä aikataulu ja huoli, etteivät palvelut toteudu yhdenvertaisesti eri puolilla maata.
Nämä kipukohdat ovat pyörineet julkisuudessa koko sote- ja maakuntauudistuksen ajan. Hallituksessa on ollut perusteetonta toiveajattelua, että hallituksen sopimat viilaukset edellisen perustuslakikierroksen jälkeen olisivat riittäneet.
Valinnanvapauden porrastus ei vielä ratkaisi suurta ongelmaa, eli miten maakuntien rahat riittävät tulevaisuudessa sote-palvelujen rahoitukseen.
Eivät riitä, ja hallitus voi syyttää tästä itseään. Perustuslakivaliokunnan lausunto siirtyi jo tältä perjantailta ensi viikkoon. Sekin saattaa tehdä tiukkaa, kun valiokunta joutui keskelle kuohuttavaa tietovuotoa.
Tietovuodon poliittisia tarkoitusperiä voi vain arvailla
Sote- ja maakuntauudistuksen läpimeno on keikkunut epävarmuuden tilassa. Hallituksella lienee parin kansanedustajan enemmistö, mikä on mitättömän vähän.
Etenkin kokoomuksen kansanedustajien ryhtiä äänestyksessä on epäilty. Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) on ilmoittanut äänestävänsä sote-pakettia vastaan. Miten käyttäytyvät kansanedustajat, jotka ovat olleet omissa kaupungeissaan vastustamassa sote-uudistusta?
Yhteensä 21 kaupunkia on ilmoittanut eri kokoonpanoissa vastustavansa sote- ja maakuntauudistusta nykymuodossaan. Suurin kapinan lietsoja on ollut Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.
Keskustassa on oltu jopa kummallisen hiljaa. Sipilä ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ovat pistäneet edustajansa ruotuun – jopa kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan. Keskusta haluaa niin kiihkeästi maakuntiaan, että se on valmis uhraamaan sote-palvelujen toimivuuden.
Siniset nielevät mitä tahansa pysyäkseen hallituksessa. Ilman ministereitään puolueen näkyvyys olisi lähellä nollaa. Tähän sillä ei ole varaa.
Kipukohdat hyvin ennakoitu
Ilta-Sanomien saamien papereiden mukaan valinnanvapaus tulisi voimaan portaittain. Siirtymäaikaa lisättiin vuosi, ja nyt ennakoidaan vuoden siirtymäaikaa. Tämä vastaisi monien asiantuntijatahojen huolta liian kireästä aikataulusta.
Jos valinnanvapaus tulee voimaan asteittain sen jälkeen, kun maakunnat on perustettu ja sote-palvelut siirretty kunnista maakuntien vastuulle, palataankin hallituksen alkuperäiseen aikatauluun.
Hallitus esitteli yhdessä monista tiedotustilaisuuksistaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) johdolla mallin, jossa edettäisiin portaittain. Ensin piti tulla maakunnat ja sote-palvelujen siirtyä maakunnille. Vasta tämän jälkeen piti tulla valinnanvapauden.
Mulle maakunnat, sulle valinnanvapaus -lehmänkaupoissa, lainatakseni vihreiden puheenjohtaja Touko Aallon kiteytystä, kytkettiin valinnanvapaus ja maakuntauudistus toisiinsa.
Maakuntavaalit siirtynevät
Porrastus ei vielä ratkaisi yhtä suurta ongelmaa, eli miten maakuntien rahat riittävät tulevaisuudessa sote-palvelujen rahoitukseen. Perustuslakivaliokunnalta tarvitaan linjaus, joka takaa maakuntien asukkaille yhdenvertaiset palvelut.
Nyt hallitus on siirtänyt vastuun palveluista maakunnille. Se on vetäytynyt jo kuukausi toimeenpanon taakse, kun sillä ei ole uskottavia laskelmia taloudellisista vaikutuksista.
Jos pitäisi veikata, sanoisin, että sote tulee, mutta porrastettuna ja maakuntavaalit siirretään vielä ennen juhannusta ensi vuoden puolelle. Tämä on tosin erilainen näkemys kuin Sipilä on tänään esittänyt.
Mutta vaalit pääministerikin siirtää, jos lait eivät ole voimassa heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) pyörittelee Demokraatissa, että sote- ja maakuntauudistus on etusijalla, ei maakuntavaalien päivämäärä.