Hieman alle neljännes Euroopan unionin kansalaisista eli vuonna 2015 köyhyydessä tai syrjäytymisuhan alla. Yhteensä EU:ssa toimeentulovaikeuksien kanssa kamppaili 118 miljoonaa ihmistä, heistä 896 000 Suomessa, kerrotaan Tilastokeskuksen julkaisussa.
Köyhiksi tai syrjäytymisvaarassa eläviksi määritellyt henkilöt kuuluvat joko pienituloiseen tai vakavasta aineellisesta puutteesta kärsivään kotitalouteen tai kotitalouteen, jonka jäsenten työpanos on mittausvuonna ollut vähäinen. Riskiryhmään lasketaan henkilöt, joiden kohdalla täyttyy kaksi kolmesta edellä mainitusta ehdosta.
Pienituloiset kuuluvat kotitalouteen, jonka rahatulo jää alle 60 prosentin kansallisesta keskitulosta. Vakavaa aineellista puutetta kärsivillä ei ole varaa esimerkiksi riittävään lämmitykseen, proteiinipitoiseen ruokaan joka päivä, puhelimeen tai viikon lomaan vuodessa.
Huolimatta hyvistä vertailuluvuista Suomi ei ole onnistunut vähentämään köyhyyttä riittävästi.
Vähäinen työpanos viittaa tehdyn palkkatyön määrään eli esimerkiksi Euroopan köyhimmissä maissa tavallinen pienimuotoinen, mutta usein kovaa työtä vaativa kotitarveviljely ja eläintenhoito eivät nosta kotitalouden työpanosta. Sama koskenee esimerkiksi Iso Numeroa Helsingin kadulla myyviä lehtikauppiaita.
Eniten köyhiä EU-kansalaisia elää Bulgariassa, Romaniassa, Serbiassa ja Kreikassa. Niitäkin enemmän köyhiä on Makedoniassa, joka ei kuulu unioniin. Vähiten köyhiä EU:ssa on Tshekissä ja toiseksi vähiten Suomessa. Mikäli mukaan otetaan EU:n ulkopuolella olevat maat, Suomi jää neljänneksi Islannin ja Norjan kiilatessa edelle.
Huono-osaisuutta on monta lajia
Köyhimmissä maissa heikoimmin pärjäävät ihmiset olivat huono-osaisia kaikin tavoin. Suomalaisista köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elävistä 68,5 prosenttia oli vuonna 2016 huono-osaisia vain yhdellä kolmesta mittarista. Heistä valtaosa eli 378 000 henkilöä kuului pienituloisten ryhmään, vajaatyöllisen kotitalouden jäseniä oli 159 000 ja 44 000 suomalaista koki aineellista puutetta. Puoli prosenttia täytti kaikki kolme ehtoa, vakavasta aineellisesta puutteesta kärsi yli kaksi prosenttia suomalaisista.
Vakavista toimeentulo-ongelmista kertoivat eniten kreikkalaiset, joista useampi kuin kolme neljästä koki, että rahat eivät riitä säälliseen elämään. Suomessa lähes joka neljäs sanoi kärsivänsä toimeentulovaikeuksista, vakavia ongelmia oli seitsemällä prosentilla suomalaisista.
Huolimatta hyvistä vertailuluvuista Suomi ei ole onnistunut vähentämään köyhyyttä riittävästi. Kaksi sosiaalialan järjestöä moittii Suomea siitä, ettei köyhyyttä ole onnistuttu vähentämään riittävästi, eikä köyhyys- ja syrjäytymisriskin vähentämistavoite ole lähentynyt. Sen sijaan uhkana on, että sosiaaliturvan indeksijäädytykset lisäävät köyhyyttä ja eriarvoisuutta entisestään.