Jarno Mela

Puoluejohto valitsi osallistujat poliitikkokouluun.

Vasemmistoliitto koulii parhaillaan reilua pariakymmentä poliitikkoa puolueen poliitikkokoulussa. Koulutuksesta vastaa Kansan sivistystyön liitto ja puolue.

Vastaavanlaisia on järjestetty aiemminkin. Nykyisen suurin ero aiempiin on se, että puolueen johto valitsi osallistujat. Puheenjohtaja Li Andersson soitti jokaiselle ja pyysi heitä osallistumaan kouluun.

– Porukkaa haettiin valtakunnallisesti, kertoo kouluttaja Jukka Peltokoski KSL:stä.

”Saa ympäri Suomea yhteys-henkilöitä ja pysyy kärryillä muun Suomen tilanteesta.”

Tämänkertainen poliitikkokoulu alkoi vuoden alussa, ja se kestää reilun vuoden. Mistään koulunpenkillä kökkimisestä ei ole kyse, vaan koulu koostuu noin viidestä lähitapaamisista ja netissä tehtävistä koulutuksista.

– Tässä koulutuksessa keskitytään alusta loppuun kampanjointitaitoihin. Keskustelemme kampanjan rakentamisesta, poliitikon poliittisesta profiilista ja sitten on ihan viestintää sekä esiintymistaitoa, Peltokoski sanoo.

ILMOITUS

Hän lisää, että toki koulussa käydään läpi myös politiikan sisältöjä. Pääpaino on kuitenkin kampanjoinnissa.

– Kullakin osallistujalla on myös omia painotuksia ja sisältöjä.

Peltokoski painottaa, että opetuksen lisäksi poliitikkokoulun osallistujat käyvät keskenään läpi toistensa kampanjoita ja ideoivat niitä.

– Tarkoituksena on myös verkostoida porukkaa valtakunnallisesti. Aiemminkin poliitikkokoulusta on jäänyt vahvat verkostot, Peltokoski sanoo.

Peltokosken mukaan tämän vuoden kouluun osallistujat ryhmäytyivät hyvin vahvasti heti ensimmäisessä tapaamisessa.

– Tämä alkoi todella hyvin.

Ay-aktiivi Vantaalta

Yksi osallistujista on vantaalainen Chau Nguyen, joka liittyi vasemmistoliittoon kolmisen vuotta sitten. Tie puolueeseen kulki ammattiyhdistysliikkeen kautta.


Chau Nguyen

– Toimin aiemmin pääluottamusmiehenä elintarvikealalla. Huomasin työpaikalla, että pystyn vaikuttamaan esimerkiksi työntekijöiden työoloihin. Minulle tuli kova halu vaikuttaa valtakunnallisesti, ja sitten lähdin viime kuntavaaleihin mukaan, Nguyen kertoo.

Kun Nguyen puhelin soi ja häntä pyydettiin osallistumaan kouluun, tunsi hän olonsa otetuksi.

– Olen aina miettinyt, että olen pieni toimija. Kun puolueen puheenjohtaja soittaa, kyllähän siitä tulee otettu olo. Siinä on hyvä ajatus taustalla, sillä siinä saa jokaiselle hyvän ”draivin” päälle.

Nguyen nostaa poliitikkokoulun parhaaksi asiaksi Peltokosken mainitseman verkostoitumisen.

– Täällä pääsee keskustelemaan eri ihmisten kanssa ja näkee, miten he toimivat omalla alueellaan. Miten hyviä käytäntöjä pystytään jakamaan. Tässä porukassa on mahtavia tyyppejä. Tässä rakennetaan itseluottamusta.

Puoluesihteerin tervehdys

Toukokuisessa lähitapaamisessa Espoon Korpilammella osallistujat kuulivat muun muassa puoluesihteeri Joonas Leppäsen suusta puolueen poliittisia tavoitteita tuleviin vaaleihin.

Voiton lisäksi niitä on muitakin, muun muassa eduskuntavaalien teemoja on mietitty jo pitkään. Tämän lisäksi on Leppäsen mukaan suunnitelma valmiina, miten vältetään viime eduskuntavaalien tilanne, jossa vasemmistoliitto ajettiin niin sanotusti yksin nurkkaan.

Ennen Joonas Leppäsen puheenvuoroa osallistujat kuvasivat itseään yhdellä virkkeellä. Oli duunareita, ay-aktiiveja, vassareita henkeen ja vereen, pienemmän puolelle olevia, maailmanparantajia ja mainittiinpa myös inhimillisen vallankumouksen puolesta oleminen.

Leppänen sai myös kuulla eri puolilta Suomea tulevien aktiivien huolia ja kehitysideoita. Aihekirjo oli melkoinen, mikä ei ole ihme, kun osallistujia on koko maasta.

Esiin nousi myös se, että puoluesihteeriä ei ole aina helppo tavoittaa puhelimella.

Klassikkokysymys osallistujalle

Laukaalaisen Tiia Lehtosen tie poliitikkokouluun alkoi pari vuotta sitten, kun hän liittyi vasemmistoliiton jäseneksi ystävän suosituksesta. Puoluevalinta oli Lehtoselle helppo.

Tiia Lehtonen.

Poliitikkokoulun parhaaksi puoleksi hän nostaa ryhmän.

– On kavereita, joilta voi kysyä apua tai sitten avautua. Saa ympäri Suomea yhteyshenkilöitä ja pysyy kärryillä muun Suomen tilanteesta.

Ja kun kyse on puolueen tulevaisuuden toivoista, pitää Lehtoselta luonnollisesti kysyä klassikkokysymys. Miten puolueen kannatus kääntyy kasvuun?

– Tuoda meidän näkemystämme esiin. Kannustaa ihmisiä enemmän toimintaan mukaan, Lehtonen sanoo.