Jussi Joentausta

Järjestöt vaativat: Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on nostettava Suomen talouspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi.

Vaikka Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyyttä, tulokset ovat heikot.

– Konkreettiset teot köyhyyden vähentämiseksi ovat olleet vähäisiä, vaikka köyhyyteen olennaisesti liittyvä eriarvoisuus on noussut viime aikoina keskusteluun entistä vahvemmin, EAPN-Finin puheenjohtaja Jiri Sironen sanoo.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ja Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkosto EAPN-Fin vaativat Suomea tarttumaan aktiivisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämiseen, panostamaan laaja-alaisesti työllisyyspolitiikkaan sekä investoimaan hyvinvointiin, koulutukseen ja asuntoihin.

Konkreettiset teot köyhyyden vähentämiseksi ovat olleet vähäisiä

Järjestöt esittivät joukon toimintaohjeita keskiviikkona, kun Euroopan komissio oli antanut Suomea koskevat maakohtaiset suosituksensa. Ne arvioivat, että niiden suosituksia noudattamalla suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan tehdä entistä yhdenvertaisempi, eheämpi ja taloudellisesti kestävämpi.

Tavoite ei ole lähentynyt

ILMOITUS

Euroopan komission huomiot Suomen talouden ja politiikan kehityksestä olivat maaliskuussa julkaistussa maaraportissa varsin positiivisia. Komissio kuitenkin totesi, että köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämisen tavoite ei ole lähentynyt lainkaan ja viimeaikaiset sosiaaliturvan indeksijäädytykset saattavat heikentää tilannetta ja eriarvoisuus voi olla tulevina vuosina lisääntymässä.

SOSTEn selvitys osoittaakin, että viime vuosina tehtyjen perusturvan leikkausten, erityisesti indeksileikkausten ja -jäädytysten, seurauksena pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut.

Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuosina 2010-2020. Tavoitteena oleva 770 000 on järjestöjen mukaan edelleen varsin kaukana. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli 849 000 henkilöä vuonna 2016.

”Perusturvaan tarvitaan korotus”

Soste ja EAPN-Fin vaativat, että köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrä on käännettävä laskuun. Ne muistuttavat, että tämä vaatii perusturvan tason korottamista ja muun muassa lisää tukea kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon.

Ne edellyttävät myös laaja-alaisia panostuksia työllisyyspolitiikkaan. Keinoja ovat resurssien lisäys ja uudelleen kohdentaminen palveluihin.

Järjestöt vaativat lisäksi, että sote-uudistus tulee toteuttaa tavalla, joka mahdollistaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen ja laadukkaiden palvelujen saavutettavuuden kaikille.

Myös ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisemiseksi lapsiperheiden ja nuorten köyhyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.