Nykyisen, vuonna 1996 voimaan tulleen työaikalain seuraaja saattaa astua voimaan jo ensi vuoden alussa, mikäli hallituksen alkuviikosta lainsäädännön arviointineuvostolle jättämä työaikalain uudistusesitys päätyy suunnitelman mukaisesti eduskunnan käsittelyyn ennen kesälomakautta.
Lainsäädännön arviointineuvosto on Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan perustuva huhtikuussa 2016 perustettu neuvosto, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista.
Eduskuntaan tulossa olevaa esitystä kommentoidaan SAK:n suunnalta rauhallisesti.
Joustotyön reunaehdot olisi pitänyt saada tiukemmiksi
– Esitys tyydytti, koska lopulta löydettiin polku, jota myöten saatiin sellainen tasapainoinen esitys, jonka kaikki voivat hyväksyä, työaikatyöryhmän työhön osallistunut SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo.
Joustotyö hyvä asia
Asiantuntijatehtäviin tarkoitettu uusi joustotyö, joka ei ole aikaan eikä paikkaan sidottu, on Lehdon mukaan periaatteessa hyvä asia, koska työntekijä voi vapaasti päättää, miten sijoittelee työaikaansa.
– Mutta se edellyttää luottamusta työnantajan ja työntekijän välillä, koska se voi tarkoittaa, että työntekijä on koko ajan etätöissä.
Lehto muistuttaa, että joustotyössäkin on työaikasuojelu mukana.
– Jos työnantaja edellyttää, että tehdään sunnuntaina töitä, niin siitä on maksettava sunnuntaikorvaus. Jos työntekijä itse päättää tehdä työtä sunnuntaina, siitä ei korvausta saa.
Akavassa huolta
Lakiuudistus tuo työpaikoille mahdollisuuden käyttää työaikapankkia, johon voi kerryttää liukumia enintään 180 tuntia vuodessa.
Akavan Erityisalat ammattiliitto kommentoi keskiviikkona hallituksen esitystä muun muassa joustotyön osalta. Se olisi toivonut, että joustotyön reunaehdot olisi määritelty tiukemmiksi. Esimerkkinä järjestö mainitsee vuorokausilevon, joka hallituksen esityksen mukaan voidaan työntekijän omasta aloitteesta lyhentää seitsemään tuntiin ja jota korvaavaa lepoaikaa ei myöhemmin tarvitse antaa.
Sama puute koskee järjestön mukaan myös liukuvaa työaikaa. Lisäksi joustotyössä olisi sen mukaan tarpeen määritellä viikoittaisen työajan enimmäismäärä.
Laki ajan tasalle
Uudistus mahdollistaa sen, että työntekijän säännöllinen työaika voidaan sopia nykyistä vapaammin. Säännöllinen työaika voisi olla enintään 10 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa, mutta neljän kuukauden jaksolla keskimääräiseksi viikkotyöajaksi tulisi nykyinen 40 tuntia.
Lakiuudistus kirjaa monia asioita, jotka ovat jo työelämässä käytössä. Sellaisia ovat muun muassa työaikapankki ja jaksotyö, jonka käyttöalaa lakiuudistus laajentaisi muun muassa pelastustoimeen ja ensihoitoon. Jaksotyön laajennusta SAK vastusti.
Myös yötyöhön uudistus tuo muutoksia. Hallitus arvelee näiden jonkin verran lisäävän yötyön käyttöä.
Anu-Tuija Lehto muistuttaa kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta.
– Voidaan kysyä, kuinka suuri merkitys tällä lakimuutoksella on, kun jo nyt esimerkiksi kaupat voivat olla yöllä auki, hän sanoo.
Uudistus korjaakin Lehdon mukaan työaikalakia vastaamaan sitä tilannetta, joka jo muualla lainsäädännössä on toteutettu.
Ylityömäärät esityksessä määritellään uudestaan, niiden enimmäismäärä muuttuu siten, että neljän kuukauden tarkastelujaksolla voidaan tehdä 48 tuntia viikossa.
– Joillain aloilla tämä mahdollistaa ylitöiden olennaisen lisääntymisen, Lehto sanoo.
[digilehti pvm=20180525]