Lehtikuva/Emmanuel Dunand

– Tässä punnitaan samalla koko sosiaalisen dialogin asema EU:n järjestelmässä. Se on ainutlaatuista, sanoo professori emeritus Niklas Bruun.

Ammattiliitot mittaavat oikeusteitse, missä asti kulkevat Euroopan komission vallan rajat. Euroopan julkisen sektorin ammattiliittojen kattojärjestö EPSU on jättänyt kanteen komission toiminnasta Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Kiista koskee komission menettelyä. Normaalisti komissio antaa eurooppalaisten työnantaja- ja työntekijäliittojen sopimukset työoloista ja työehdoista eteenpäin käsittelyyn. Nyt komissio kieltäytyi tekemästä direktiiviesitystä.

Eurooppalaiset partit, työnantaja- ja työntekijäliitot, olivat päässeet yli viiden vuoden mittaisten neuvottelujen jälkeen sopimukseen valtionhallinnon työntekijöiden oikeudesta saada tietoa ja tulla kuulluksi mm. lomautustilanteissa. Kyse on yksityisen sektorin menettelyn laajentamisesta valtiosektorille.

Koskaan aiemmin komission menettelyä vastaavassa tilanteessa ei ole viety oikeuteen.

Koskaan aiemmin komission menettelyä vastaavassa tilanteessa ei ole viety oikeuteen.

”Tämä on ennakkotapaus”

ILMOITUS

Työoikeuteen erikoistunut professori emeritus Niklas Bruun ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Hankenista muistaa ainoastaan yhden toisen tapauksen, jossa komissio on kieltäytynyt viemästä sopimusta direktiivikäsittelyyn. Tuolloin kyse oli kampaamoalan työoloista, mutta asiaa ei viety oikeuteen.

– Tämä on ennakkotapaus. EU:n perustamissopimuksessa on annettu merkittävä toimivalta eurooppalaisille työmarkkinaosapuolille. Kyse on siitä, tulkitaanko sopimusta siten, että voiko komissio mitätöidä sen yksipuolisesti, Bruun tähdentää.

– Tässä punnitaan samalla koko sosiaalisen dialogin asema EU:n järjestelmässä. Se on ainutlaatuista.

Tavallisesti eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet sopivat, että uudet sopimukset saatetaan voimaan kansallisin sopimuksin.

Joissakin tapauksissa vaaditaan muutoksia kansallisiin lainsäädäntöihin, ja silloin turvaudutaan direktiivien laatimiseen tai muuttamiseen. Valtiosektorin työntekijöiden tiedonsaanti- ja kuulemisoikeudessa kyse on juuri tästä. Osapuolet kääntyivät komission puoleen ja pyysivät EU:n perustamissopimuksen mukaisen menettelyn.

Bruunin mukaan komission menettely ei ainakaan edistä parttien keskinäistä vuoropuhelua.

– Motivaatio lähteä neuvottelemaan ei ainakaan kasva, jos häämöttää mahdollisuus, ettei sopimuksella ole mitään merkitystä.

Komission viestit ristiriitaisia

Eurooppa-tason työmarkkinaosapuolet eivät ole viime aikoina saaneet juurikaan sopimuksia aikaiseksi. Yhtenä syynä on talouden taantuma, mutta jo sitä ennen elettiin hiljaiseloa. Nyt neuvotteluissa on aktivoitu.

Suomesta sopimusta valtiosektorin tiedonsaannista oli neuvottelemassa Palkansaajajärjestö Pardia. Puheenjohtaja Niko Simola kummeksuu komission vastahankaisuutta.

– Komissio ja sen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ovat korostaneet sosiaalisen vuoropuhelun merkitystä, että työmarkkinaosapuolet käyvät toimialoittain työelämäasioita läpi. On outoa, että kun sopimus saatiin valmiiksi, komission mukaan sopimuksella ei olekaan kummempaa merkitystä. Viestit ovat ristiriitaisia.

Simolan mukaan komissio tekee toimellaan parttien välisistä neuvotteluista turhanaikaisia.

– Toinen kysymys on, onko komissiolla harkintavaltaa direktiivin käsittelyssä, jos sopimukseen on päästy parttien kesken. Komissio on periaatteessa virkamieskoneisto.

Komissio ei Simolan mukaan perustellut menettelyään.

– Tämä on huono signaali, sillä tarkoituksena oli lisätä julkisen sektorin työmarkkinaosapuolten neuvotteluja kaikissa EU-maissa.

Oikeudet vaarassa murentua

Työntekijöiden tiedonsaantioikeus ja työnantajan velvoite jatkuviin neuvotteluihin ja suunnitelmiin eivät ole arkipäivää kaikissa EU-maissa. Tätä edellytetään EU:ssakin yksityisellä sektorilla, muttei aina julkisella sektorilla.

Eurooppa-tason sopimus ja sitä seurannut direktiivi olisi koskenut kaikkiaan 10 miljoonaa julkisen sektorin työntekijää.

Suomessa valtiosektorin työntekijöiden tiedonsaannista ja muista parttien sopimuksessa mainituista asioista on määrätty yhteistoimintalaissa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine pitää parttien välistä sopimusta tärkeänä.

– Olemme nähneet, että Eurooppa-tason sopimukset ovat tärkeitä. Jos sopimusta valtiosektorin tiedonsaannista ei saada aikaiseksi, tilanne heikkenee myös muualla.

Niemi-Laine viittaa monen EU-maan nykyiseen politiikkaan.

– Oikeistohallitukset ovat heikentäneet työntekijöiden oikeuksia ajamalla alas vallitsevaa lainsäädäntöä tai laatimalla uusia lakeja. Työntekijöiden oikeudet ovat murroksessa. Oikeudet pitää saada kuntoon, etteivät ne lähde murenemaan, Niemi-Laine sanoo.