Tämän hallituksen aikana rangaistusten tason koventamisvaatimukset ovat nousseet keskusteluun. Eikä se ole ihme, sillä perussuomalaisille poliisi ja järjestyksen- ja kurinpito ovat olleet merkittäviä asioita periaatteellisella tasolla. Puolueeseen on myös hakeutunut poliiseja, kuten kokoomukseenkin.
Sen sijaan perussuomalaisten jäsenet – nykyistä puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa ja muutamaa kansanedustajaa myöten – ovat saaneet puolueen nousuhistorian aikana eritasoisia rangaistuksia muun muassa rasistisiksi luonnehdituista rikoksista.
Nykyinen sinisten työministeri, entinen perussuomalaisten ministeri Jari Lindström väläytteli jopa kuolemanrangaistusta jossain vaiheessa ennen ministerikauttaan.
Suomessa on vahvasti uskottu, että kerran rikollinen ei ole aina rikollinen.
Nyt oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) julisti Helsingin Sanomien haastattelussa (12.5.), että ”rangaistuksen pitää tuntua”. Hän pitää tärkeänä rikosten torjunnan kannalta rangaistusten koventamista.
Tosin talousrikosten rangaistukset ovat Häkkäsen mukaan kohtuullisen hyvällä tasolla. Erityisesti hän painottaa seksuaalirikosten rangaistusten koventamista.
Häkkäsen kova linja
Häkkäsen kriminaalipoliittiset linjaukset ovat kovia verrattuna suomalaiseen kriminaalipoliittiseen linjaan. Hänestä rangaistusten kovuus pitää yhteiskunnan pelisäännöt voimassa.
Suomessa on vahvasti uskottu, että kerran rikollinen ei ole aina rikollinen. Tästä periaatteesta lähtien vankiloiden oloja on parannettu, järjestetty koulutusta ja sosiaalista tukea sekä tuettu vankien sopeutumista muutoinkin yhteiskuntaan.
Häkkäselle tämä on toissijaista: ”Henkilön kuntouttaminen takaisin yhteiskuntakelpoiseksi on sen sijaan vasta toissijainen rangaistuksen tehtävä.” Häkkänen korostaa, että rikosten rangaistusten kovuus on arvovalinta.
Näin on, ja Häkkänen ilmoittaa jo pitkään olleensa nykyistä kovempien rangaistusten kannalla. Häkkäsen arvot ovat luettavissa samaan sarjaan kuin taannoin kohua kovilla näkemyksillään herättäneen kansanedustaja Susanna Kosken (kok.).
Heidät erottaa se, että Häkkänen pukee sanomansa korrekteihin sanakäänteisiin.
Rangaistuskäytäntö lähellä vaatimuksia
Puheen tasolla kansalaiset haluaisivat kovempia rangaistuksia, kuten ilmenee eilen (22.5.) Helsingin Sanomissa julkaistussa Kantar TNS:n tekemässä kyselyssä.
Samassa jutussa tutkimusjohtaja Juha Kääriäinen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista sanoo, että väestön käsitys rangaistusten kovuudesta vastaa varsin tarkkaan jo olemassa olevia rangaistuksia.
Kyselyissä vaikuttavat kansalaisten todellisuutta vastaamattomat mielikuvat rikosten luonteesta sekä myöskin kysymysten muotoilu. Kääriäinen pitääkin Häkkäsen puheita äänten kalasteluna.
Kaikki eivät jaa Häkkäsen kovia arvoja
Kantar TNS:n tekemän kyselyn mukaan kansalaiset haluavat kiristää seksuaali- ja väkivaltarikoksista annettavia tuomioita. Mahdollisuus olisi antaa huomattavasti nykyistä kovempia rangaistuksia, mutta koko asteikkoa ei käytetä.
Etenkin lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ja niiden rangaistukset ovat puhuttaneet. On vaadittu selkeästi kovempia rangaistuksia.
Häkkänen on kutsunut toukokuulle seksuaalirikosten lainsäädännön uudistamista pohtivan foorumin. Esillä on ollut myös seksuaalirikoksia koskevan luvun kokonaisuudistus.
Toivottavasti Häkkänen kuuntelee myös asiantuntijoita. Poliittiset arvovalinnat – etenkin kun poliitikon arvot vastaavat vain osan ihmisten arvoja – eivät kanna yksin lainsäädännön uudistamisessa.