Vasemmistoliitto nostaa työn murroksen eduskuntavaaliteemaksi. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson esittelee linjapaperia tänään keskiviikkona tiedotustilaisuudessa.
Andersson huomauttaa linjapaperin esipuheessa, että työn murros ei ole enää mikään niin sanotun luovan luokan ja nuorten aikuisten kohdalle tullut ilmiö. Se koskee koko yhteiskuntaa.
– Se lävistää kokemuksen työstä niin kasvukeskuksissa kuin maaseudun muuttotappiokunnissakin. Työelämäänsä aloittava ei odota tekevänsä uraansa saman työnantajan palveluksessa, paperissa tiivistetään kasvanut epävarmuus.
”Yhteiskunta tulee järjestää niin, että voimme lopulta luopua työttömän käsitteestä tarpeettomana.”
Yksi osa työn murrosta on työmarkkinoiden voimakas jakautuminen, joka on jo käynnistynyt. Se on kaventanut keskiluokkaa, ja uudet työpaikat ovat usein heikommin palkattuja ja niissä on myös heikommat työehdot. Toisaalta työpaikkoja on syntynyt ylemmän keskiluokan asiantuntijatehtäviin.
– Vuosikymmeniä jatkunut yhteiskunnan keskiluokkaistuminen näyttäisi vaihtaneen suuntaa, linjapaperissa kirjoitetaan.
Tämä on johtanut kasvavaan kilpailuun keskiluokan sisällä, ja sillä voi olla todella merkittäviä vaikutuksia.
– Länsimaiden historiassa tällainen jonkin merkittävän yhteiskuntaryhmän aseman suhteellinen heikkeneminen on tavallisesti tuottanut yhteiskunnallista epävakautta ja järjestelmän rakoilua.
Koulutusjärjestelmä uusiksi
Jotta Suomi pärjäisi muutoksessa, tulee vasemmistoliiton mukaan koulutusjärjestelmää uudistaa voimakkaasti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi järjestelmän joustavoittamista.
– Tällainen joustavan opiskelun järjestelmä olisi rakennettavissa helposti esimerkiksi nykyisen iltalukion ja avoimen yliopiston mallin pohjalta, kuitenkin niin, että se kattaisi teoreettisten sisältöjen lisäksi myös käytännön taitoja.
Tärkeänä vasemmistoliitto pitää myös tuntuvia panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin (TKI). Linjapaperissa muistutetaan, että keskeistä Suomen talousmallin uudistumisessa 1990-luvun laman jälkeen oli julkisten TKI-panostusten mittava lisääminen.
2010-luvulla TKI-menoja on leikattu voimakkaasti, etenkin Juha Sipilän hallituksen toimesta. Keskeisiin maihin verrattuna Suomen TKI-investointien käyrä on kulkenut täysin eri suuntaan.
TKI-panostusten määrä tulisikin nostaa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta kahden seuraavan hallituskauden aikana. Korotus tulee tehdä portaittain.
Työttömän käsitteestä eroon
Yksi linjaus koskee myös työn määrittelyä. Työnteon vaihtoehtona ei jatkossa tulisi pitää työttömyyttä, vaan uuden oppimista.
– Yhteiskunta tulee järjestää niin, että voimme lopulta luopua työttömän käsitteestä tarpeettomana.
Pirstaloituvassa työelämässä tulee kansalaisten perusturva uudistaa. Tähän vasemmistoliiton vastaus on perustulo.
– Perustulon suuri lupaus on järjestelmän selkeydessä ja oikeudenmukaisuudessa. Syyperusteinen toimeentuloturva on työ- ja ihmiselämän monimuotoistumisen myötä tullut yhä mutkikkaammaksi.
Oikeilla ratkaisuilla Suomi tulee pärjäämään jatkossakin, vasemmistoliitto katsoo. Työelämän muuttumista ei kuitenkaan voi pysäyttää.
– Mutta kaikista kovin murros tulee olemaan se, kun me opimme arvostamaan itseämme ja toisiamme sen inhimillisen hyvän kautta, mitä me yhteiskuntaan tuomme ja tuotamme, eikä sen kautta, missä ja mikäli me olemme töissä, toteaa Li Andersson esipuheensa lopuksi.
Kansan Uutiset julkaisee keskiviikkona Li Anderssonin haastattelun työn murrokseen liittyen.