Jarmo Lintunen

Naisten palkat polkevat miesten palkkoja matalammalla, mutta palkkaeroistakaan ei ole yhteistä näkemystä.

SAK:n työehtoasiantuntijan Ismo Kokon mukaan SAK:ssa rakennetaan parhaillaan uutta palkkapoliittista ohjelmaa, jossa sukupuolten samapalkkaisuus on isossa roolissa. Valmista pitäisi olla marraskuussa.

Työnantajien ja palkansaajien käsitykset palkkatasa-arvon toteutumisesta eroavat edelleenkin. Palkansaajien mukaan perusteettomia eroja on ollut 17 prosentilla työpaikoista ja vain kolmasosa piti tilannetta hyvänä.

Työantajien mukaan ongelmia ei ole ollut. Kokko harkitsisi nykyistä tehokkaampaa sakkojärjestelmää Ranskan esimerkin mukaisesti.

Työnantajien ja palkansaajien käsitykset palkkatasa-arvon toteutumisesta eroavat edelleenkin.

– Mutta jos asiat eivät etene, nykyistä tehokkaampi sakkojärjestelmä on harkitsemisen arvoinen asia, Kokko sanoo.

Parjatuissa tupoissa oli tasa-arvoerä

ILMOITUS

Kokon mukaan, jos puhutaan samasta työstä, palkkaerot eivät ole kovin suuret. Jos puhutaan ”samanarvoisesta” työstä, erot repeävät.

– Jos palkkavertailuja tekee sopimusalueiden sisällä, ongelmia on, mutta ne ovat pienenemään päin. Mutta jos alkaa vertailla mies- ja naisvaltaisia aloja, siellä niitä eroja alkaa syntyä, toteaa Kokko SAK:n verkkosivujen haastattelussa.

Hän sanoo, että ”paljon parjatuissa tupoissa oli usein myös matalapalkka ja naispalkkaerä”.

– Enää niitä ei ole koska työnantajapuoli, etunenässä EK, on irtaantunut keskitetyistä sopimuksista väittäen niiden olevan liian jäykkiä.

Miesten lakot huomataan paremmin

Kokko purkaa naisten palkkaukseen liittyviä myyttejä. Yksi näistä on, että naisvaltaiset alat eivät ryhdy lakkoilemaan. Nais- ja miesvaltaisilla aloilla ei enää ole juuri eroa lakkoherkkyydessä. Sen sijaan naiset menestyvät miehiä huonommin lakkotaistelussa.

– Jos terästehdas seisoo, se alkaa kiinnostaa valtionvarainministeriötäkin. Mutta jos päiväkoti on lakossa, sitä ilmeisesti ajatellaan, että vanhemmat hoitakoot, äidit keksivät jotakin ja ottavat lapset vaikka mukaan töihin, Ismo Kokko heittää.

Esimerkiksi lastentarhanopettajien lakko tuo kunta-alalle jopa säästöä, vaikka yhteiskunnalle kokonaisuudessaan tulee kuluja.