Lehtikuva/Roni Rekomaa

Populismilla tarkoitetaan ohutsisältöistä ideologiaa, jossa kansa ja niin sanottu eliitti edustavat vastakkaisia näkökulmia.

Median suhtautuminen populistisiin puolueisiin on kaksijakoista. Esimerkiksi äärioikeiston mahdollista vihapuhetta toimitukset eivät välttämättä halua toistaa, mutta räväkät ulostulot houkuttavat medialle yleisöä.

Populistipuolueet osaavat käyttää julkisuutta hyväkseen. Jos media ei ole niiden puolella, se on niitä vastaan ja sekin voidaan käyttää julkisuudessa hyväksi.

– Jos populistipuolue ei saa julkisuutta, se korottaa ääntään ja väittää, että media on eliitin puolella, mediatutkija Mari K. Niemi Vaasan yliopistosta kertoi kirjansa julkistamistilaisuudessa maanantaina Päivälehden museossa.

Populismin käsittely on joissakin medioissa vaikuttanut myös toimituksen sisäiseen ilmapiiriin.

– Suomalaiset populistit, perussuomalaiset, ovat saaneet esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussa medianäkyvyyttä hyvin, sillä he ovat olleet aiheisiin hyvin valmistautuneita ja valmiita antamaan haastatteluja, Niemi toteaa.

Media & Populismi – työkaluja kriittiseen journalismiin -kirja perustuu journalismin asiantuntijoiden artikkeleihin ja lukuisiin haastatteluihin. Kirjan on toimittanut Topi Houni, Turun yliopiston tutkija.

ILMOITUS

Populismilla tarkoitetaan ohutsisältöistä ideologiaa, jossa kansa ja niin sanottu eliitti edustavat vastakkaisia näkökulmia. Sillä voidaan tarkoittaa myös pintapuolista asioiden käsittelyä tai vilpillistä poliittista puhetta. Populismi voidaan valjastaa myös kansallishenkisyyttä tai muita politiikasta poikkeavia aatejärjestelmiä.

Lukijoille annetaan, mitä he haluavat

Koska keskustelu esimerkiksi maahanmuutosta on ääripäissä, median voi olla vaikea tehdä puolueetonta kirjoitusta leimautumatta joko ”suvakiksi” tai rasistiksi. Populismin käsittely on joissakin medioissa vaikuttanut myös toimituksen sisäiseen ilmapiiriin. Erään haastateltavan mukaan toimittajan on myös omassa työyhteisössään oltava kieli keskellä suuta, ettei anna vaikutelmaa, että edustaisi jompaakumpaa ääripäätä.

Mediakin voi olla populistinen. Jos yleisö haluaa räväkkää uutisointia, media haluaa tarjota asiakkailleen, mitä he haluavat.

– Populistipuolueiden ulostulot kiehtovat, ja niitä on vaikea jättää uutisoimatta, Houni toteaa.

Sosiaalisella medialla on valtaa

Sosiaalisen median aikana puolueet eivät ole yhtä riippuvaisia perinteisestä mediasta kuten lehdistöstä. Sosiaalisen median julkaisu saattaa kerätä moninkertaisen yleisön perinteiseen printtilehteen verrattuna.

Verkkojulkisuus on nostanut Niemen ja Hounin mukaan myös yhteiskunnallisesta huomiosta syrjään jääneitä mielipiteitä. Esimerkiksi oikeistopopulistisuus sekä maahanmuuttajavastaisuus ovat nousseet osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja vaikuttaneet myös päättäjien tapaan keskustella aiheista.