Suomen hallitus on yhdessä työnantajajärjestöjen kanssa käynyt voimakkaaseen hyökkäykseen koko palkansaajaliikettä vastaan. Tämä on korostunut, kun hallituksen taival alkaa kääntyä loppusuoralle.
Hallitus on tehnyt hyvin johdonmukaista työtä ammattiyhdistysliikkeen nujertamiseksi. Siihen ovat kuuluneet työttömien etujen lukuisat heikennykset ja lainsäädännön kautta esitetyt muutokset työntekijöiden työsuhdeturvaan. Kaikki on hallituksen oikeistolaisen ideologian mukaista, eikä sinällään mitenkään yllätyksellistä.
Kerrataan hieman jo tapahtunutta. Hallitus on leikannut työttömien etuuksia monin tavoin. On leikattu ansiosidonnaisen kestoa ja määrää ja tehty aktiivimalli, jolla työttömien asemaa entisestään kurjistetaan.
Hallitus on tehnyt johdonmukaista työtä ammattiyhdistysliikkeen nujertamiseksi.
Palkansaajia on kuritettu lakiesityksillä, jotka antavat oikeuden tehdä työsopimuksia ilman perusteltuja syitä sekä helpottavat yksilöperusteisia irtisanomisia pienissä yrityksissä. Tähän listaan voi lisätä myös kilpailukykysopimuksen, johon hallitus painosti vahvasti työmarkkinaosapuolia.
Myös työnantajaliitot ovat käyneet hyvin voimakkaasti ay-liikkeen kimppuun. Rakennusalan työkiistan aikana työnantajat suunnittelivat työsulkua, joka olisi kohdistunut ainoastaan järjestäytyneisiin työntekijöihin. Samoin Suomen Yrittäjät kannustaa jäsenyrityksiään maksamaan henkilöstönsä jäsenmaksut yleiseen työttömyyskassaan, joka ei ole sidoksissa ammattiliittoihin. Näillä teoilla ei ole muuta tavoitetta kuin ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärän vähentäminen.
Kilpailukykysopimuksen teon aikana tuli huomattavia heikennyksiä työttömyysturvaan. Olen vakuuttunut, että ne olisi voitu estää, mikäli ne olisi asetettu sopimuksen hinnaksi. Voidaan ainakin olettaa, ettei sopimuksen vastaisia uusia heikennyksiä hyväksytä missään muodossa. Palkansaajat ja työttömät ovat jo osallistuneet taloustalkoisiin riittävästi.
On luonnollista, että oikeistohallitus ja työnantajajärjestöt haluavat heikentää työttömien ja palkansaajien asemaa. Tätä ei tietenkään voi yleistää kaikkiin työnantajiin, sillä valtaosin työnantajat pitävät työntekijöitään voimavarana ja keskeisenä osana yrityksen menestystä.
Ammattiyhdistysliikkeen täytyy kuitenkin herätä ja estää tulevat heikennykset ja sen pitää myös yrittää vaikuttaa, jotta jo tehdyt heikennykset perutaan. Pelkkä yhden päivän torikokous ei tähän ikävä kyllä riitä. Työttömät ja palkansaajat odottavat ammattiyhdistysliikkeeltä toimia asemansa parantamiseksi.
[digilehti pvm=20180518]