Näillä faktoilla 21 kaupunkia jyrää
• 74,9 prosenttia väestöstä 2016
• 77,9 prosenttia työpaikoista 2015
• 79,7 prosenttia arvonlisäyksestä 2015
• 88,0 prosenttia ”akateemisista” 2016
• 88,7 prosenttia vieraskielisistä 2016
Sotesoppa jatkaa kiehuntaansa kaupungeissa. Tänään ottivat kantaa Suomen 21 suurimman kaupungin johtajat, joiden mukaan sote- ja maakuntauudistus ei nykymuodossa ota huomioon kaupunkien ja kaupunkiseutujen keskeistä roolia.
Kuuden suurimman kaupungin ykkösjohtajat ovat vedonneet jo aikaisemmin sote- ja maakuntauudistuksen perumisen puolesta. Siinä oli edustettuna kaupunginjohtoa niin oikealta kuin demareistakin.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ja Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) sekä kaupunginjohtajat Espoossa Jukka Mäkelä (kok.), Vantaalla Ritva Viljanen (sd.), Oulussa Päivi Laajala (kesk.) ja Turussa Minna Arve (kok.) saavat nyt tuekseen 15 muun suurimman kaupunginjohtajat.
Rahaa ja valtaa karkaa kunnista
Erityisen suivaantuneita C21-verkostoksi itseään kutsuvat kaupunginjohtajat ovat maakuntiin. Se toisi uuden hallintoportaan kaupunkien ja valtion väliin. Maakunnat syövät kaupunkien päätösvaltaa. Soten siirtyessä maakuntiin budjetit leikkautuvat noin 60 prosentilla.
Kaupunginjohtajien mukaan investoinnit kärsivät, koska osa verotuloista jää saamatta. Myös osa valtion kuntienosuuksista jää saamatta, kun sotepalvelut siirtyvät kunnista pois.
Uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen ei edelleenkään ole saatavilla perusteiltaan avattuja tietoja, vaikka kaupungit ovat niitä toistuvasti valtiovarainministeriöltä pyytäneet, huomauttavat kaupunginjohtajat tiedotteessaan.
Tällä viikolla myös pääkaupunkiseudun kaupunkien valtuustot vastustivat yksituumaisesti eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä olevaa sote- ja maakuntamallia. Kesäkuussa myös Tampereen valtuusto pitää kapinakokouksen.
Siellä rivit ovat hajonneet, sillä demarit ”vetivät välistä” eivätkä lähteneet mukaan vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten soten kaatolausumaan.
Kasvupalvelujen rahasta syntyy kärhämää
ELY-keskusten ja TE-toimistojen työvoimapalveluresurssit ovat siirtymässä maakunnille. Kunnat käyttävät vuositasolla työllisyyden hoitoon noin miljardi euroa, mikä on noin 400 miljoonaa euroa ELY-keskuksia ja TE-toimistoja enemmän.
– Jotta kunnat myös tulevaisuudessa osallistuisivat nykyisen suuruisilla resursseilla työllisyyden hoitoon, tulee niille tarjota työkaluja ja kannustimia, joita nyt tehtyyn hallituksen esitykseen ei sisälly, todetaan lausunnossa.
Työllisyysrahat saattavatkin huveta. Kaupunkien päättäjät tuskin siirtävät työvoimarahoja maakunnan käyttöön. Silloinhan ne menisivät mahdollisesti naapurikaupungin työttömien palveluihin.
Kokeiluraha ei hillitse kapinaa
Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat saamassa kasvupalveluihin erillisratkaisun, kuten perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) vakuutti eilen Iltalehdessä. Saarikko vakuutti hallituksen tulleen kaupunkeja vastaan.
Hän huomautti, että hallitus antoi 50 miljoonaa soten valinnanvapauden kokeiluun Uudellemaalle. Tämä raha ei hillinnyt kaupunginjohtajien protestia.
C21-kaupungit pitävät tarpeellisena sote-palveluiden järjestämisen uudelleen organisoimista.
– Hyväkään toimeenpano ei voi korjata maakuntamallin rakenteessa olevia merkittäviä ongelmia, todetaan kannanotossa.
Näillä faktoilla 21 kaupunkia jyrää
• 74,9 prosenttia väestöstä 2016
• 77,9 prosenttia työpaikoista 2015
• 79,7 prosenttia arvonlisäyksestä 2015
• 88,0 prosenttia ”akateemisista” 2016
• 88,7 prosenttia vieraskielisistä 2016