Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Hallituksen energiapolitiikka on sietämättömästi pielessä eikä edesauta tarpeeksi ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Suomeen ollaan rakentamassa puun kasvavan käytön ympärille miljardeilla euroilla uusi teollinen infrastruktuuri. Tutkijat ja ympäristöjärjestöt kyseenalaistavat laajasti Suomen Suomen energiapolitiikan kulmakivet.

Sipilän hallitus ja metsäteollisuus esittävät, että Suomi voi bioenergian ja biotalouden avulla kasvattaa talouttaan ja kulutustaan samalla, kun ilmastopäästöt vähenevät Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Helsingin yliopiston ja itsenäisen BIOS-tutkimusyksikön väitöskirjatutkija Antti Majava kirjoittaa politiikkablogissaan===http://politiikasta.fi/kohtalokasta-edunvalvontaa/, että metsäpäättäjät pakottavat Suomen investoimaan miljardeja päästövähennyskeinoihin, jotka eivät vähennä päästöjä.

Kun ilmastopolitiikkaa käynnistettiin 1990-luvulla, biomassan polttaminen energialaitoksella päätettiin laskea päästöttömäksi.

– Tieteellisen konsensuksen mukaan puun käytön kasvattamisella ei kuitenkaan saavuteta päästövähennyksiä vaan heikennetään entisestään luonnon monimuotoisuutta. Kun metsäteollisuuden edunvalvojat eivät ole saaneet tukea tieteeltä, he ovat hyökänneet tutkijoita vastaan ja pyrkineet kyseenalaistamaan laajasti koko tiedeyhteisön auktoriteettia, kirjoittaa Majava.

Tulevaisuuden energiakysymyksiä tutkiva teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta arvioi Kansan Uutisten haastattelussa===https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3875631-hallituksen-tempoilevaa-tukipolitiikka-vaikeuttaa-energiainvestointeja maaliskuussa, että ”vaihtoehtoisia polkuja on, mutta niitä ei ole esimerkiksi hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa edes arvioitu”.

ILMOITUS

Aivan kuten Majava kirjoittaa:

– Pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa korvataan kaukolämpöä tuottavia hiili-, öljy- ja maakaasuvoimaloita puuta käyttävillä laitoksilla. Lisäksi liikenteen energiantarvetta aiotaan hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa kattaa merkittävästi puubiopolttoaineilla.

Metsäteollisuus on nostettu kansakunnan kaapin päälle

Metsäteollisuudella on ollut kautta aikojen Suomessa oma erityinen paikkansa. Sen asema on mielikuvissa esimerkiksi bruttokansantuoteosuutta huomattavasti vahvempi. Majava listaa faktoja:

– Paperi- ja selluteollisuus työllistää alle prosentin työvoimasta ja tuottaa noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Samalla se kuluttaa noin puolet teollisuuden ja viidenneksen koko Suomen käyttämästä energiasta.

– Metsistä tehtaille kuljetetusta puumassasta yli 70 prosenttia käytetään tuotannon energiantarpeiden kattamiseen. Paperi- ja selluteollisuus kuluttaa myös valtavia määriä fossiilisia polttoaineita, sähköä ja puhdasta vettä. Metsäteollisuus on suurin energiatukien saaja sekä ydinvoimayhtiöiden omistaja.

Majavan mukaan

– Raivokas lobbaus estää Suomen ja maailman tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeiden ilmasto- ja energiapäätöksien tekemisen. Tämä vaarantaa lähitulevaisuudessa myös teollisuuden omat toimintaedellytykset.

Suomen luonnonvarojen käytöstä saama taloudellinen hyöty on EU:n alhaisimpia.

– Nykyinen teollisuusrakenteemme sopiikin huolestuttavan huonosti ilmastonmuutoksen määrittämään tulevaisuuteen, kirjoittaa Majava.

Teollisuusrakenne rasittaa ilmastoa

Majavan mukaan nykyinen teollisuusrakenne sopii huolestuttavan huonosti ilmastonmuutoksen määrittämään tulevaisuuteen. Hän huomauttaa, että keskustaministerit juhlivat joulun alla lobbausvoittoa EU:ssa ja kertoivat uusien metsäpäätösten antavan tukevan selkänojan hallituksen strategioille.

– Metsien-, puun- ja maankäyttöä koskevien uusien säädösten tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen käyttöä. Suomen itselleen lobbaamat erioikeudet eivät poista sitä tosiasiaa, että päätavoitteet koskevat myös meitä, kirjoittaa Majava.

Päivitetyn LULUCF-asetuksen mukaan metsien käyttö tulee EU-alueella mitoittaa siten, että metsien hiilinielut ja -varastot säilyvät ja kasvavat. Lisäksi asetus edellyttää luomaan kannusteet sille, että puuta hyödynnettäisiin yhä enemmän pitkäkestoisiin tuotteisiin.

Kun ilmastopolitiikkaa käynnistettiin 1990-luvulla, biomassan polttaminen energialaitoksella päätettiin laskea päästöttömäksi, koska puun kaatamisen päästövaikutukset otettiin huomioon maankäyttösektorilla.

– Tottakai kaikki jo siinä vaiheessa ymmärsivät, että energialaitoksen piipusta hiilidioksidia tulee, mutta siinä haluttiin ottaa huomioon bioenergian uusiutuva luonne. Nyt koko kuvio on kyseenalaistettu, ja samaan aikaan energia-ala on investoinut hurjasti tähän periaatteeseen luottaen, totesi Lund KU:n haastattelussa.

Suomi ei voi venkoilla päästötavoitteiden toteuttamisessa

Majava huomauttaakin, että Suomen ilmastopäästöt ovat noin kolminkertaiset hiilinieluihin nähden.

– Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttäisi uusien selvitysten mukaan sitä, että päästöjen ja nielujen tulisi olla samalla tasolla viimeistään vuonna 2050, jonka jälkeen nielujen tulisi olla päästöjä suuremmat.

EU-jäsenmaiden tulee toimittaa LULUCF-asetuksessa määrätyin kriteerein lasketut metsien vertailutasot vuoteen 2030 saakka EU-komissiolle vuoden 2018 loppuun mennessä. EU-komissio tarkistaa jäsenmaiden laskelmat ja niiden pohjalta hyväksyy tai hylkää esitetyt metsänkäyttösuunnitelmat.

– Suomen itselleen lobbaamat erioikeudet eivät poista sitä tosiasiaa, että päätavoitteet koskevat myös meitä, Majava huomauttaa.

Hän pitääkin äärimmäisen tärkeänä varmistaa, että biopohjaisen tuotannon ympäristövaikutukset arvioidaan samoilla kriteereillä kuin muidenkin tuotteiden ja palveluiden.