Päättynyt tulokierros ei saanut STTK:n edustajistossa juurikaan kehuja. Edustajat peräsivät tiukempaa koordinaatiota liittojen kesken sekä yhteisiä tavoitteita.
– Jos palkansaajapuolella ei ole koordinaatiota, lähdemme heikosta asemasta. Työnantajapuolen rivit olivat suorat, kuten huomattiin, ammattiliitto PROn edustaja Tiina Vihavainen totesi.
– Meillä on pakko olla yhteiset tavoitteet ja niistä on pidettävä kiinni. Seuraavalla kerralla tavoitteena tulee olla kilpailukykysopimuksesta luopuminen, koska talous kasvaa.
Puheenjohtaja Antti Palola myönsi, että parempaa koordinointia tarvitaan.
– Yksin voi pyytää, yhdessä voi vaatia.
Tuottavuuserot eivät näy
Palola kummeksui puheessaan, että työnantajien peräänkuuluttamia alakohtaisia palkkaratkaisuja ei tullut, vaan korotukset jäivät ns. yleisen linjan mukaisiksi.
– Työnantajapuoli on puhunut, että alakohtaisten tuottavuuserojen tulisi näkyä palkkaratkaisuissa. Näin ei tapahtunut.
Noin kahden vuoden ratkaisuissa palkankorotukset ovat miltei samantasoiset, vaikka tilastojen mukaan joillakin aloilla olisi ollut enemmän palkanmaksuvaraa.
Kierros oli Palolan mielestä keskitetympi kuin tulopoliittiset kokonaisratkaisut. Kun häneltä kysyy, miten päättynyt liittokierros poikkesi aiemmista tulopoliittisista kokonaisratkaisuista, vastaus on lyhyt.
– Palkkaratkaisun osalta ei mitenkään. Nyt ei tietenkään sovittu mitään työlainsäädäntöön tai sosiaalilainsäädäntöön liittyvistä uudistuksista. Mun mielestä tämä oli ihan tupo.
Myönteisenä Palola piti sitä, että palkansaajien ostovoima kohenee. Lisäksi talous kasvaa kilpailukyvyn kohenemisen takia ja julkisen talouden pohja vahvistuu.
Pahin puute hänen mielestään on, että kierroksella ei saatu esitettyä tasa-arvoista palkkakehitystä. Liitot olleet halukkaita hakemaan tekstimuutoksia, koska ne maksavat. Takana oli kuitenkin pari matalien korotusten kierrosta.
”Uusi kolmikanta”voi kostautua
Puheenvuoroissa ruodittiin työlainsäädäntöön tulleita muutoksia ja toivottiin, että kehysriihessä esitetyt muutokset eivät menisi läpi. Irtisanomishelpotukset alle 20 hengen työpaikoille ja perusteettomien määräaikaisuuksien salliminen alle 30-vuotiaille työttömille olisivat myrkkyä palkansaajille.
Työelämän uudistukset ajetaan nykyisin politiikka edellä, Palola totesi ja viittasi Elinkeinoelämän keskusliittoon.
– Kun työnantaja ei saa kolmikantaisesti neuvotellen tavoitteitaan läpi, se antaa hallituksen hoitaa asian maaliin. Tämä ”uusi kolmikanta” ei edistä yhteiskunnan vakautta.
Palola muistutti, että seuraava hallitus voi olla varsin toisenlainen.
Muutokset tulisi hänen mielestään tehdä mieluummin harkiten kuin kiireellä yhteiskuntarauhankin takia.
– Voi olla, että jatkossa näemme enemmän viime talven kaltaisia mielenilmauksia, pahimmassa tapauksessa selkkauksia.