Norjalainen ohjaaja-käsikirjoittaja Iram Haq on pakistanilaisten maahanmuuttajien jälkeläinen. Hänellä on elokuvaansa ponnistuspohjaa omasta elämästä: 14-vuotiaana hän joutui vanhempiensa pakottamana puoleksitoista vuodeksi Pakistaniin.
Mitä meistä puhutaan ei ole suora omaelämäkerrallinen tilitys, mutta sen autenttisuus on silti vankalla perustalla. Haq on onnistunut luomaan aitoudellaan vakuuttavan tunne- ja todistusvoimaisen draaman, jossa liikutaan avoimin silmin ja kortein globaalin aikamme kulttuurisella hermolla.
16-vuotias Nisha päästää ikäisensä (kantanorjalaisen) ihastuksen myöhäisillan hiljaisuudessa huoneeseensa. Nuorten kuhertelun keskeyttää huoneeseen rynnivä tytön isä. Tapahtuneen jälkipuinti sosiaaliviranomaisten kanssa on alku tapahtumasarjalle, jossa joutuu vaakalaudalle monen ihmisen onni ja tulevaisuus.
Isoja juttuja ilmaistaan sekä suorin sanoin että hyvinkin hieno-varaisin keinoin.
Henkilö- ja miljöökuviltaan tasapainoisen perhedraaman psykologiset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet nostavat pintaan olennaisia asioita siitä, miten elää tätä elämää sekä omalla kohdallaan että osana jotain suurempaa.
Tältä pohjalta joudutaan keskelle vakavaa konfliktia. Tapahtumien edetessä käy yhä selvemmäksi, miten vaikeaa siihen on löytää ratkaisua. Piirre huipentuu Pakistan-osuudella aivan konkreettisestikin kuilun reunalla käymisenä.
Draaman keskiössä on henkilödynamiikaltaan hienosti jäsentyvä suhde teinitytön ja tämän isän välillä. Isoja juttuja ilmaistaan sekä suorin sanoin että hyvinkin hienovaraisin keinoin. Tuskaiset repliikit ja paljon kertovat silmäykset toistuvat tarinan kiihkeäksi yltyvässä virrassa. Kaksikon välisen tunnesiteen voimakkuus, ristiriitaisuus ja epätoivoisuus hallitsevat pääosien Maria Mozhdahin ja Adil Hussainin erinomaisia roolitöitä.
Syntyneestä tilanteesta kärsivät sekä isä että tytär, mutta varsinainen vaara väijyy ulkopuolella – elokuvan nimi on oireellinen.
Haq hahmottaa mallikkaasti mikrokosmoksen, jonka yhteys laajempaan on elimellinen. Keskeistä on suhde islaminuskon kannattelemaan tapakulttuuriseen käytäntöön ja siinä erityisesti naisen osaan.
Nishan tapaus koskettaa entistä ajankohtaisempaa ja konfliktiherkkää ongelmakenttää aivan yleismaailmallisesti.
Yhden teini-ikäisen tytön kokeman kautta Mitä meistä puhutaan on tehokas muistutus jyrkästä kahtiajaosta lännen ja muslimimaailman välillä: sallivuus vastaan tarkat rajaukset ja kiellot, lähes kaiken paljastava vastaan lähes kaiken peittävä. Tässä asetelmassa Nishan yritykset ”jumalattomien” leiriin siirtymisestä ovat helposti pettävällä pohjalla.
Iram Haq ei kuitenkaan mene siihen ansaan, että alkaisi osoittaa loikkarin syyttävällä sormella tiettyyn suuntaan. Päinvastoin, hän kuljettaa tarinan johdonmukaisesti päätökseen, jossa katseiden kohtaamisella sinetöidään draaman ydin, molemmin puolin koettu uhriksi joutumisen tuskallisuus.
MITÄ MEISTÄ PUHUTAAN (Hva vil folk si, Norja-Saksa-Ruotsi, 2017). Ohjaus ja käsikirjoitus Iram Haq. Pääosissa Maria Mozhdah, Adil Hussain, Rohit Saraf. Ensi-ilta pe 18.5.