Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Sote-kustannukset

Sote-kustannukset ovat kasvaneet Suomessa keskimäärin noin 2,4 prosenttia vuodessa.

Valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmissa väestön ikääntymisestä johtuva kustannusten kasvupaine on 1,5 prosenttia.

Hallitus esittää kuitenkin maakuntien sote-menojen kasvun rajoittamista 0,9 prosenttiin.

Säästötavoitteena on kustannusten kasvun leikkaaminen kolmella miljardilla.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan hallituksen esittämä sote-menorajoite ei voi toteutua.

Hallitus lupaa hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla asettamalla maakunnille tiukan budjettirajoitteen. Koska maakunnilla ei ole verotusoikeutta tai muita keinoja omaan varainhankintaan, ne ovat kokonaan valtionrahoituksen varassa.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan säästöt eivät toteudu vaarantamatta palveluja. Andersson kommentoi asiaa tänään eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan sote-mietinnön ratkaisevan käsittelyn jälkeen.

Kustannusten kasvun pysäyttäminen epärealistista

– Jos menorajoitteesta pidetään kiinni, ajautuvat sosiaali- ja terveyspalvelut kriisiin. Maakunnat joutuvat leikkaamaan ja säästämään kaikesta mahdollisesta sekä keskittämään palveluita ennennäkemättömässä mittakaavassa. Tämä ei voi olla vaikuttamatta palveluiden saatavuuteen ja laatuun ja kansalaisten hyvinvointiin, valtiovarainvaliokunnan varajäsenenä toimiva Andersson sanoo.

– Menorajoitteen toteutuminen tarkoittaisi käytännössä sote-menojen bkt-osuuden kasvun pysähtymistä 2020-luvulla. Tämä on täysin epärealistinen skenaario ikääntyvässä Suomessa. Se tarkoittaisi, että maakunnat joutuisivat leikkaamaan ja keskittämään palveluita erittäin rankalla kädellä.

Peruspalveluja on pakko leikata tai budjetin joustettava

Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella hallituksen sote-malli pikemminkin nopeuttaisi kuin hidastaisi kustannuskasvua monista syistä.

Vastuu palveluista pirstaloituu eri toimijoille ja kokonaisuudesta tulee vaikeasti hallittava. Tämä on täysin päinvastainen kehitys kuin palveluketjujen integraatio, jonka avulla säästöjä piti saavuttaa.

Sote-keskuksilla ei myöskään ole kannustimia hoitaa paljon tai kallista hoitoa tarvitsevia potilaita tavalla, joka olisi potilaan kannalta ja kokonaistaloudellisesti viisainta, vaan heidät kannattaa siirtää kalliin maakunnan erikoishoidon piiriin. Julkisrahoitteista palvelua saavien ihmisten ja annettavan hoidon määrä kokonaismääräkasvavat..

– Kun tähän vielä yhdistää sen, ettei luvattu markkinakilpailukaan toteudu, kun sote-palveluista tulee muutaman suuryrityksen alueellisia monopoleja, ollaan tilanteessa, jossa peruspalveluita on pakko leikata tai sitten budjetin on joustettava, Andersson toteaa.

Sote-kustannukset

Sote-kustannukset ovat kasvaneet Suomessa keskimäärin noin 2,4 prosenttia vuodessa.

Valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmissa väestön ikääntymisestä johtuva kustannusten kasvupaine on 1,5 prosenttia.

Hallitus esittää kuitenkin maakuntien sote-menojen kasvun rajoittamista 0,9 prosenttiin.

Säästötavoitteena on kustannusten kasvun leikkaaminen kolmella miljardilla.