Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä aiotaan radikaalisti muuttaa työvoimapalveluja. Työvoimapalveluista tulee kasvupalveluja, joiden tilaaminen ja tuottaminen eriytetään.
Maakunnan on yhtiöitettävä oma tuotantonsa silloin, kun se toimii kilpailluilla markkinoilla.
– Kasvupalveluesitys hylkää pohjoismaisen aktiivisen työvoimapolitiikan toimintamallin, jossa julkisella sektorilla on keskeinen rooli, jota yksityinen täydentää. TE-palvelut yksityistetään ja markkinatoimijat tulevat jakamaan julkisia varoja, Hanna Sarkkinen (vas.) toteaa talousvaliokunnan oppositiopuolueiden yhteistiedotteessa.
Monia kasvupalveluihin kiinteästi liittyviä sisältölakeja ei ole vielä edes esitetty eduskunnalle.
Valiokunnassa olevat SDP, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset eivät hyväksy hallituksen esittämällä tavalla kasvupalvelu-uudistusta ja jättivät tänään yhteisen eriävän mielipiteen talousvaliokunnan asiaa koskevaan lausuntoon.
Vaikeasti työllistyvien palveluille ei ole markkinoita
Sarkkisen mukaan on todennäköistä, että markkinat keskittyvät kaikkein helpommin työllistettävien palveluihin ja että ne, jotka palveluita eniten tarvitsisivat – mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat – eivät niitä yksityisiltä markkinatoimijoilta saisi.
– Hallituksen esityksessäkin todetaan, ettei vaikeasti työllistyvien palveluille ole olemassa markkinoita. Heidän palveluistaan huolehtiminen jää maakunnan vastuulle, mutta maakunnille annetaan samalla suuri harkintavalta siinä, millaisia palveluita se tarjoaa ja kuinka laajasti.
Iso rakenteellinen muutos
Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) luonnehtii muutosta rakenteellisesti isoksi. Valtion ja kuntien strategista roolia kasvu-, elinkeino- ja työllistämispolitiikassa heikennetään.
– Valtion, maakuntien ja kuntien roolit ja työnjaot eivät myöskään ole selkeät, Ihalainen sanoo.
Monia kasvupalveluihin kiinteästi liittyviä sisältölakeja ei ole vielä edes esitetty.
Kansanedustaja Ville Skinnarin (sd.) mukaan hallitus ei tarkasti erittele, mitkä tehtävät siirtyisivät maakunnan järjestämisvastuulle ja mitkä katsotaan sellaisiksi julkisen vallan käyttöä sisältäviksi hallintotehtäviksi, joita ei voida ulkoistaa yksityisille toimijoille.
Kunnille oikeus työllisyyspalveluihin
Opposition mukaan lähtökohdaksi tulisi ottaa nykymallien kehittäminen sekä maakuntien ja kuntien välinen yhteistyö. Monialaisia, matalan kynnyksen TYP-palveluja ja toimivia työllistämiskokeiluja ei tule lakkauttaa vaan vahvistaa.
– Kunnilla pitäisi olla mahdollisuus ilman toimintojen yhtiöittämistä toimia jatkossa työllisyyspalveluiden koordinoijana, tuottajana ja vastuuviranomaisena, Johanna Ojala-Niemelä linjaa.
Maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan raha tulee valtiolta kasvupalveluihin.