Epävarmat maakuntavaalit
Maakuntavaaleissa valitaan maakuntavaltuustot, jotka käyttävät ylintä päätösvaltaa uusissa maakunnissa. Vaalipäivä on sunnuntai 28. lokakuuta.
18 maakunnan on määrä aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2020.
Tosin kaikki on vielä hämärän peitossa, sillä eduskunta ei ole vielä hyväksynyt lakeja maakunnista, maakuntavaaleista eikä sosiaali- ja terveydenhuollon uudesta järjestelmästäkään.
Pääministeri päätti omalla ilmoituksellaan vaalien järjestämisestä 28. lokakuuta.
Pienissä 200 000 asukkaan maakunnissa maakuntavaltuustoon valitaan 59 valtuutettua, suurissa, yli 800 000 hengen maakunnissa valtuutettuja valitaan 99.
Hallitukselle on tullut tulenpalava hoppu maakuntalakiensa kanssa. Vaalit piti alun perin järjestää presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa. Siihen mennessä hallitus ei ehtinyt valmistaa edes maakuntiin ja vaaleihin liittyviä lakiesityksiä eduskunnalle.
Euroopan neuvoston suosituksen mukaan vaaleja koskevat lait tulisi antaa vähintään vuotta ennen vaalin järjestämistä. Suositukselle on Suomessa viitattu kintaalla.
Ensimmäiset maakuntavaltuustot valitaan kaksivuotiseksi kaudeksi. Seuraavat maakuntavaalit järjestetään 2021 kuntavaalien yhteydessä.
Puolueet valmistautuvat maakuntavaaleihin, vaikka eduskunta ei ole vielä hyväksynyt ainuttakaan lakia vaalien järjestämisestä. Näin on pakko menetellä, koska vaalipäiväksi on määrätty pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ilmoituksella 28. lokakuuta.
Puoluesihteeri Janne Pesonen sanoo kokoomuksen maakuntavaalivalmistelujen olevan hyvällä mallilla olosuhteisiin nähden. Puolue ehti käynnistää valmistelut jo viime vuonna, kun vaalien uskottiin vielä olevan tammikuussa presidentinvaalien yhteydessä.
– Esimerkiksi Lapin ehdokkaista oli jo puolet kasassa viime juhannuksena.
Kokoomus: suurimmaksi maakuntapuolueeksi
Kokoomus haluaa täydet ehdokaslistat jokaiseen 18 maakuntaan. Puoluesihteeri arvioi tavoitteesta olevan kasassa 60–70 prosenttia.
Tavoitteena on tehdä kokoomuksesta suurin maakuntapuolue.
– On täysin mahdollista onnistua saamaan kokoomus suurimmaksi puolueeksi 5–6:ssa maakunnassa.
Niihin kuuluvat viisi etelän suurta maakuntaa: Helsinki, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja molemmat Hämeet. Näiden maakuntien alueella asuu noin kolme miljoonaa suomalaista.
Kokoomuksen valtakunnallinen vaalibudjetti on rakennettu 400 000 euron kampanjalle. Se on samansuuruinen kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa.
Pesosen mielestä kansanedustajien lähteminen maakuntavaaleihin on erittäin toivottavaa.
– Maakuntiin valitaan päättäjät kahden vuoden pätkäkaudelle päättämään todella suurten uudistusten toimeenpanosta. Olisi jopa vastuutonta kieltäytyä lähtemästä toimeenpanemaan lakeja, jonka parhaita asiantuntijoita kansanedustajat ovat.
Vasemmistoliitto: Toinen kerta toden sanoo
Vasemmistoliitto valmistautui jo tammikuun maakuntavaaleihin, jotka piti järjestää presidentinvaalien yhteydessä. Puolue oli jo painattanut vaaliesitteen, jonka toinen puoli oli presidentinvaaleja ja toinen maakuntavaaleja varten.
Touhu oli turhaa, sillä maakuntavaaleja ei tullut.
– Nyt ajattelimme olla viisaampia, emmekä valmistele mitään materiaaleja ennen kuin eduskunta on päättänyt maakuntavaalien ajankohdasta, hymähtää puoluesihteeri Joonas Leppänen.
Hänen mukaansa vasemmistoliiton vaalivalmistelut etenevät kohtuullisen hyvin.
– Suurin haaste liittyy vaalien epävarmuuteen. Normaalisti ehdokkaat voivat käynnistää vaalirahan keruun kuusi kuukautta ennen vaaleja. Nyt tätä mahdollisuutta ei ole.
Vasemmistoliiton maakuntavaalien budjetti on vaatimattomat 100 000 euroa.
Vasemmistoliitto tavoittelee nousujohteista vaalitulosta, ja vertailukohtana ovat viime kuntavaalit. Niissä vasemmistoliitto sai 8,8 prosentin kannatuksen.
– Nousujohteisesti kohti eduskuntavaaleja, puoluesihteeri kiteyttää.
Vihreät: Gallup-kannatusta realisoimaan
Vihreät lähtevät maakuntavaaleihin realisoimaan puolueen hyvää gallup-kannatusta. Puoluesihteeri Lasse Miettisen mukaan vihreiden ehdokasasettelu on jopa edellä aikataulusta.
–Vajaat 400 ehdokasta on tiedossa, Miettinen arvioi.
Vihreiden budjetti maakuntavaaleihin on 200 000 euroa.
– Se on pienehkö. Tämä on tilanne, koska hallitus päätti laittaa yhdet ylimääräiset vaalit keskelle vaalikautta.
Vihreät haluavat maakuntavaaleihin ehdokkaiksi puolueen kansanedustajat.
– Hallitus on asettanut maan sosiaali- ja terveydenhuollon niin vaikeaan jamaan, että meidän pitää saada parhaat voimat maakuntiin korjaamaan hallituksen tekemiä virheitä.
SDP: Omituista demokratiaa
Puoluesihteeri Anton Rönnholmin mukaan SDP:llä on kasassa kolmannes ehdokkaista. Monen kansanedustajan ehdokkuus on vielä avoin.
– Tilanne on hallussa kohtuullisen hyvin ottaen huomioon epävarmuuden vaalien ympärillä.
Rönnholmin mukaan vaalivalmisteluja haittaa maakunta- ja sote-lakien ympärillä vellova epätietoisuus.
– Tilanne on hyvin erikoinen. Pitäisi innostaa väkeä maakuntavaaleihin ja moni asia on vielä levällään.
Rönnholm oli viime keväänä puoluesihteerityöryhmässä happamana siitä, että pääministeri päätti omalla ilmoituksellaan vaalien järjestämisestä 28. lokakuuta.
– Tämä on omituista demokratiaa. Vaaleista on ollut tapana päättää puolueiden kesken. Esitin jo tuolloin epäilykseni, ettei voi olla täysin varma vaalien ajankohdasta. Enkä ole vieläkään.
SDP:n vaalibudjetti liikkuu Rönnholmin mukaan puolen miljoonan euron vaiheilla.
Siniset hamuavat vaaliliittoja
Sinisen tulevaisuuden puoluesihteeri Matti Torvinen vakuuttaa maakuntavaalien valmistelujen olevan niin hyvällä mallilla ”kuin tässä tilanteessa vain voi olla”.
– Meillä on vain vajaat tuhatkunta jäsentä, mutta innostus on kova niillä paikkakunnilla, joissa sinisiä on.
Sinisillä on valmisteilla rekrytointihanke, joka käynnistyy sinisten Tampereen puoluehallituksen kokouksen jälkeen puolentoista viikon kuluttua.
Torvisen mukaan ei ole realistista tavoitella täysiä ehdokaslistoja missään maakunnassa. Tavoitteena on kuitenkin saada listoille 60–70 prosenttia täydestä ehdokasmäärästä.
– Loppu täytetään vaaliliitoilla.
Vaaliliitoissa sinisillä on tekemistä, ja puoluesihteeri tietää sen.
– Keskustan listoille ei mahdu mitenkään. Heillä on listat täynnä ja väkeä niin että nuppi tutisee.
– Sinisten ainoa ehto on, että persujen kanssa ei tehdä vaaliliittoja missään tapauksessa. Kaikkien muiden kanssa pyritään vaaliliittoihin avoimin mielin.
Vaalirahoitus on sinisille vaikea. Vaalirahat hankitaan Torvisen mukaan jäseniltä sekä erilaisilla varainhankintakampanjoilla.
Vaalibudjetti tulee olemaan 50 000–100 000 euroa.
Perussuomalaiset: Paholaisen keksintö
Riikka Slunga-Poutsalon mukaan ehdokasasettelu on edennyt yllättävän hyvin. Listat ovat jo täysiä parissa vaalipiirissä. Perussuomalaisten heikoissa piirijärjestöissä, kuten Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla täysiin listoihin ei edes pyritä.
Tilanteen epävarmuus tekee puoluesihteerin mukaan haittaa ehdokasasettelulle.
– Vaalibudjettikin on asetettu noin-tyyliin 300–400 tuhannen euron paikkeille, jos vaalit ylipäänsä tulevat.
Maakuntavaalit jäävät perussuomalaisille välivaaleiksi ja tähtäin on asetettu eduskuntavaaleihin ja eurovaaleihin. Slunga-Poutsalo arvelee tilanteen olevan saman muissakin puolueissa.
– Täytyy sanoa, että kyllä tämä omana vaalipäivänään pidettävä maakuntavaali on yksi paholaisen keksintö. Se on sitä kaikelta kannalta, sekä puolueiden, ehdokasasettelun ja myös äänestysprosenttien kannalta. Välivaalithan näistä tulee ihan välttämättä.
Slunga-Poutsalon mukaan perussuomalaisissa on selvää, että myös puolueen ykkösketju lähtee ehdokkaaksi maakuntavaaleihin.
– Meillä vaaleihin on lähdettävä, jos aikoo olla mukana. Puolueen puheenjohtajahan on ilmoittanut lähtevänsä maakuntavaaleihin oikein mielellään.
Slunga-Poutsalon mukaan olisi kornia, jos edes maakunnan oma kansanedustaja ei lähtisi maakuntavaaleihin.
///FAKTAPOHJAINEN KAINALOJUTTU///
Epävarmat maakuntavaalit
Maakuntavaaleissa valitaan maakuntavaltuustot, jotka käyttävät ylintä päätösvaltaa uusissa maakunnissa. Vaalipäivä on sunnuntai 28. lokakuuta.
18 maakunnan on määrä aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2020.
Tosin kaikki on vielä hämärän peitossa, sillä eduskunta ei ole vielä hyväksynyt lakeja maakunnista, maakuntavaaleista eikä sosiaali- ja terveydenhuollon uudesta järjestelmästäkään.
Pääministeri päätti omalla ilmoituksellaan vaalien järjestämisestä 28. lokakuuta.
Pienissä 200 000 asukkaan maakunnissa maakuntavaltuustoon valitaan 59 valtuutettua, suurissa, yli 800 000 hengen maakunnissa valtuutettuja valitaan 99.
Hallitukselle on tullut tulenpalava hoppu maakuntalakiensa kanssa. Vaalit piti alun perin järjestää presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa. Siihen mennessä hallitus ei ehtinyt valmistaa edes maakuntiin ja vaaleihin liittyviä lakiesityksiä eduskunnalle.
Euroopan neuvoston suosituksen mukaan vaaleja koskevat lait tulisi antaa vähintään vuotta ennen vaalin järjestämistä. Suositukselle on Suomessa viitattu kintaalla.
Ensimmäiset maakuntavaltuustot valitaan kaksivuotiseksi kaudeksi. Seuraavat maakuntavaalit järjestetään 2021 kuntavaalien yhteydessä.