Ympäristöjärjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö käynnistävät tänään torstaina kansalaisaloitekampanjan, joka tähtää avohakkuiden kieltämiseen valtion metsissä.
– Metsiemme käyttö on pitkään perustunut avohakkuisiin ja huonot vaikutukset näkyvät koko ajan rajummin, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Avohakkuista kärsineitä lajeja ovat esimerkiksi metso, kuukkeli, hömötiainen ja töyhtötiainen.
– On olemassa kuitenkin vaihtoehtoja, jotka ovat retkeilyn, luonnonarvojen, ilmaston ja vesistöjen kannalta parempia. Me haluamme, että yhteisiä metsiämme käytetään järkevämmin.
Luonto ei kestä, linnut vaarassa
– Avohakkuut muuttavat ympäristöä, hävittävät retkeilypaikkoja ja vaikeuttavat kamppailuamme ilmastonmuutosta vastaan. Luontomme ei kestä nykyisiä hakkuutapoja ja hakkuumääriä, sanoo Greenpeace Suomen maajohtaja Sini Harkki.
– Iso osa suomalaisista suhtautuukin avohakkuisiin kielteisesti. Ihmiset eivät halua menettää heille rakkaita metsiä. Haluamme tarjota ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa yhteisten metsiemme tulevaisuuteen, Harkki toteaa.
Järjestöjen mukaan avohakkuisiin perustuva metsätalous on johtanut muun muassa monien aikaisemmin tavallisten lintujen uhanalaistumiseen, mustikan peittävyyden vähenemiseen sekä monien retkeilymetsien luonnonrauhan rikkoutumiseen.
Avohakkuilla on myös negatiivisia ilmasto- ja vesistövaikutuksia.
– Pitkään jatkunut intensiivinen avohakkuumetsätalous heikentää metsälintujen elinmahdollisuuksia. Lajeja, jotka ovat erityisesti kärsineet avohakkuiden takia, ovat esimerkiksi metso, kuukkeli, hömötiainen ja töyhtötiainen, kertoo BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.
Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite tähtää avohakkuiden kieltämiseen kaikkien suomalaisten yhteisissä metsissä eli valtion mailla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtion metsissä siirryttäisiin avohakkuista jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen.
Avohakkuille on vaihtoehto
Talousmetsien jatkuvapeitteinen kasvatus helpottaa järjestöjen mukaan työtä monimuotoisuuden pelastamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä pitää myös vesistöt puhtaampina ja metsän metsänä myös hakkuiden jälkeen.
Lisäksi jatkuvapeitteinen metsätalous on useimmiten myös metsänomistajan taloudellisen tuoton kannalta kilpailukykyinen vaihtoehto.
Ympäristöjärjestöt haluavat yhdessä suomalaisten kanssa muuttaa vallitsevia hakkuutapoja kestävämmiksi. Samalla ne kuitenkin muistuttavat, ettei mikään hakkuutapa korvaa luonnonsuojelua.
– Monipuoliset metsät ovat vähemmän alttiita metsätuhoille ja pystyvät sopeutumaan paremmin ympäristön muutoksiin kuten ilmaston lämpenemiseen, mikä on oleellista myös puuntuotannon kannalta, sanoo Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander.
– Jatkuva kasvatus ei kuitenkaan sovi luontoarvoiltaan tärkeisiin metsiin, vaan sen lisäksi tarvitaan edelleen myös luonnonsuojelualueiden lisäämistä, hän tarkentaa.
Ensimmäinen laaja
ympäristöaiheinen kansalaisaloite
Nyt käynnistyvä Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitekampanja on ensimmäinen laaja ympäristöaiheinen kansalaisaloite Suomessa.
Aloitteen alullepanijajärjestöt keräävät nimiä aloitteeseen seuraavan puolen vuoden ajan kaduilla ja tapahtumissa ympäri Suomen sekä sähköisesti kansalaisaloite.fi-palvelussa.
Tavoitteena on kerätä yhteensä vähintään 50 000 nimeä, jotta lakialoite siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.