Tässä haastattelussa ei puhuta niistä esityksistä, joilla Pentikäinen suututti äskettäin ay-liikkeen, vaan siitä, mikä pieni- ja keskisuurta järjestäytymätöntä yrityskenttää Pentikäisen mielestä kismittää nykyisessä työehto- ja yleissitovuusjärjestelmässä ja mitä asioille pitäisi tehdä.
– Näiden yritysten mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen riippuu paljon työehtosopimuksesta. Joillain aloilla paikallinen sopiminen on laajasti mahdollista ja sitten on aloja joilla se on erittäin rajattua. Kaikkia näitä koskevat työlainsäädännössämme olevat paikallisen sopimisen kiellot, Pentikäinen sanoo.
Minimipalkat Pentikäinen sentään hyväksyy. Ja ne voidaan hänen mukaansa sopia juuri työehtosopimuksissa tai sitten lailla.
– Mutta sitten on paljon muita asioita, joista on vaikea sanoa, että onko se nyt sen työntekijän kannalta parannus vai heikennys.
Esimerkkinä Pentikäinen mainitsee työaikajoustot.
– Osan mielestä voi olla todella hyvä asia, että voit tehdä vaikkapa lyhyemmässä ajassa ja sitten voi pitää pitempiä vapaajaksoja. On paljon asioita, joista on vaikea sanoa suoraan, onko se parannus vai heikennys. Lisäksi joskus heikennys lyhyellä aikavälillä voi olla parannus parannus pitkällä, koska se voi pelastaa työpaikan.
Tuotannon ehdoilla
Joustavuus on Pentikäisen mukaan olennaisin asia.
– Jos yritykselle tulee äkkiä joku tilaus tai peruutus, pitää kyetä nopeasti joustamaan, lisäämään tai vähentämään tuotantoa. Näissä tilanteissa ongelma konkretisoituu erityisesti työaika-asioissa, ei niinkään palkoissa.
Työsuhteen ehdoista pitäisikin Pentikäisen mukaan voida sopia nykyistä vapaammin silloin, kun työpaikalla sekä työntekijä että työnantaja niin haluavat.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimus tarjoaa paljon näitä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Sopijaosapuolena pitää kuitenkin olla yleensä luottamusmies.
– Henkilökuntahan päättää itse, onko järjestäytyneessä yrityksessä luottamusmies vai ei. Kun sitä syystä tai toisesta ei ole valittu, silloin yrityksessä ei päästä sopimaan. Eli ongelma koskee järjestäytymättömien lisäksi niitä järjestäytyneitä yrityksiä, joissa ei ole luottamusmiestä, Pentikäinen sanoo ja kertoo, että heidän kyselynsä mukaan järjestäytyneissä yrityksissä vain enintään joka neljännessä on luottamusmies.
Kiellot pois
Paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen on Suomen Yrittäjien keskeinen tavoite.
– Niillähän ei ole juuri muuta merkitystä kuin että ne ovat hankaloittamassa järjestäytymättömien yritysten kilpailua, Pentikäinen sanoo.
Hänen listallaan on kaikkiaan 45 asiaa, joista sopiminen on kielletty järjestäytymättömille yrityksille. Ne tarkoittavat Pentikäisen mukaan käytännössä sitä, että pienet yritykset joutuvat noudattamaan tessejä jopa tiukemmin kuin työnantajaliittoon kuuluvat.
– Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa vuorokausilepo, päivittäiset lepoajat, viikoittainen vapaa-aika, sunnuntaityö. Näissä kaikissa järjestäytymättömien yritysten mahdollisuudet sopia ovat järjestäytyneitä rajatumpia, Pentikäinen sanoo.
Ratkaisu: sovitaan toisin
Yrittäjien ratkaisu asiaan on lakisääteinen toisin sopimisen oikeus.
– Jos yritys ja työntekijät toteavat että työehtosopimus ei palvele heitä, heillä pitäisi olla oikeus sopia toisin.
Eikö juuri tämä romuta yleissitovuuden ja koko työehtosopimusjärjestelmän?
– Meidän linjamme on ollut että yleissitovuutta pitäisikin keventää. Voidaan se poistaakin, mutta minimipalkat on hyvä jossakin sopia.
Tätä kautta järjestelmä muuttuisi merkittävästi. Muutos ei kuitenkaan Pentikäisen mukaan tarkoittaisi siirtymistä viidakon lakeihin.
– Näin ei ole käynyt niissäkään yrityksissä, joissa ei noudateta mitään työehtosopimuksia. Niissä ei ole työrauhavelvoitettakaan, mutta niissä ei myöskään ole työtaisteluja. Ne hoitavat asioita ihan sivistyneellä tavalla.
Kysymys on Pentikäisen mukaan siitä, että niin kauan kuin sopiminen tarkoittaa työehtosopimuksen kautta toimimista, niin kauan valta on tessejä tekevillä tahoilla.
Johtaisi ay-liikkeen renessanssiin
Toisin sopimisen oikeus ei Pentikäisen mukaan johtaisi ay-liikkeen romahtamiseen vaan ehkä sen renessanssiin, uudelleensyntymiseen.
– Ihmiset rupeaisivat oikeasti miettimään, mistä he saavat siihen paikalliseen sopimiseen tukea. Tottakai moni työntekijä kääntyisi ay-liikkeen puoleen. Nyt jäsenyys perustuu usein moneen muuhun asiaan kuin tähän.
Pentikäinen ei usko, että sopiminen muuttuisi työnantajan saneluksi.
– Kyllä työntekijät ja yrittäjä pystyvät yhdessä asioista keskustelemaan. Mehän on ajettu tasapainoisen sopimisen turvaamiseksi sitä, että henkilökunnan edustusta yritysten hallinnossa pitäisi vahvistaa.
Jos sopiminen sitten kuitenkin menisi saneluksi, työntekijäpuoli voisi Pentikäisen mukaan aina ilmoittaa, että mennään sittenkin tessin mukaan.
– Työehtosopimus tai laki on aina perälautana. Ja paha kello kuuluu kauas, sanelu ei ole kestävä tie, Pentikäinen sanoo.
Lue lisää: Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kommentoi Pentikäisen ajatuksia.