Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona Euroopan unionin ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen Cetan. Sopimus meni läpi äänin 141–42, kun vasemmistoliiton kansanedustajan Jari Myllykosken tekemä vastalause hävisi.

Hylkäämisen puolesta äänestivät vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset. SDP oli yksimielisesti sopimuksen puolella.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki äänesti sopimuksen hylkäämisen puolesta. Hän jätti jo ulkoasianvaliokunnassa eriävän mielipiteen Ceta-sopimuksesta yhdessä vihreiden Pekka Haaviston kanssa.

”Meidän pitää kannattaa reilua vapaata kauppaa, mutta meidän pitää vastustaa epäreilua kauppaa”

Arhinmäki korostaa, että hän ei äänestänyt sopimuksen hylkäämistä sen vuoksi, että vastustaisi vapaakauppaa.

– Meidän pitää kannattaa reilua vapaata kauppaa, mutta meidän pitää vastustaa epäreilua kauppaa. Kauppaa, jossa monikansalliset yritykset pystyvät kävelemään demokraattisten päätöksentekijöiden yli.

ILMOITUS

Ceta-sopimuksen suurin ongelma on siihen kuuluva investointisuoja.

– Siinä on hyvin periaatteellinen ja iso kysymys siitä, voidaanko hyväksyä, että yritys voi haastaa oikeusvaltion yksityiseen ja ulkopuoliseen riitojenratkaisujärjestelmään.

Sopimus antaisi yrityksille mahdollisuuden haastaa yksittäinen valtio investointituomioistuimeen, jos yritys katsoisi valtion toimineen sen etujen vastaisesti. Oikeudenkäynnit ovat pitkiä ja kalliita, minkä vuoksi investointisuojalla onkin jo ennaltaehkäisevä vaikutus. Valtiot lähtevät siis muuttamaan lainsäädäntöä yrityksille suotuisiksi, jotta yritykset eivät haastaisi valtioita oikeuteen.

Kanadalaiset yhtiöt
kaivavat Suomessa

Ceta-sopimus voi vaikuttaa Suomeen paljonkin, koska Kanadalla on vahva kaivosteollisuus. Kanadalaisia kaivosyhtiöitä toimiikin Suomessa melko paljon.

Jos Ceta-sopimus astuu lopulta voimaan, voi Suomi joutua siis investointituomioistuimeen, jossa vastapuolena on kanadalainen kaivosyhtiö.

– Jos yritys päättää, että kiistaa ei viedä kansalliseen tuomioistuimeen, se viedään kansainväliseen, Arhinmäki tiivistää.

Hän huomauttaakin, että tämän riskin myös ulkoasiainvaliokunta tunnustaa.

– Mietinnössä on erittäin hyvä ponsi siitä, että kaivoslakimme pitää uudistaa tämän vaalikauden aikana, jotta se olisi voimassa ennen kuin Ceta-sopimus on voimassa.

Sopimukselle
monta perustelua

Kansainvälisesti Ceta-sopimusta on runnottu läpi samalla tavalla kuin Suomessa sote-uudistusta. Jotain pitää viimein tehdä.

Cetan kohdalla sopimusta on perusteltu, että se pitää solmia, koska Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on suhtautunut kansainväliseen kauppaan kielteisesti.

– Tässä tuntuu olevan argumentaatio, että Trumpin politiikalle pitää olla vastavoima.

Arhinmäki sanoo olevansa samaa mieltä siitä, että Trumpille tulee olla vastavoima. Nyt keino on vain täysin väärä.

– Emmehän me voi hyväksyä vastavoimaksi sitä, että teemme demokratian kannalta huonon sopimuksen, joka lisää yritysten valtaa.

Taloudelliset hyödyt
hyvin epävarmat

Ceta-sopimusta on perusteltu myös sillä, että se tuo taloudellisia hyötyjä. Taloudelliset arviot ovat ylipäätään erittäin epävarmoja, Arhinmäki sanoo. Sen lisäksi ne ovat myös erittäin pieniä.

– Useimpien laskelmien mukaan pitkän ajan vaikutus bruttokansantuotteeseen voisi olla EU:ssa 0,02–0,08 prosenttia ja Kanadassa 0,08–0,76 prosenttia, Arhinmäki tiivisti blogissaan.

Vaikka kaikki arvioidut hyödyt toteutuisivat, ovat sopimukseen sisältyvät riskit huomattavasti suurempia. Se kaventaa julkista ja kasvattaa yritysten valtaa. Sopimuksen on arvioitu myös kasvattavan alueellisia eroja sekä tuloeroja.

Joka tapauksessa Ceta-sopimuksen tiellä on vielä monta mutkaa. Jokaisen EU-jäsenmaan ja europarlamentin pitää hyväksyä se.