Lehtikuva/Mikko Stig

Suomalaistutkimus taustoittaa psyykkisen hyvinvoinnin tekijöitä lapsilla.

Terveyteen liittyvien tekijöiden yhteys psyykkiseen hyvinvointiin on erilainen 6–8-vuotiailla tytöillä ja pojilla.

Tytöillä heikentyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin oli yhteydessä heikko kestävyyskunto ja vanhempien alhainen koulutus, pojilla taas yöllinen kuorsaus, runsas ruutuaika sekä vanhempien päivittäinen tupakointi. Tämä käy ilmi Itä-Suomen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Tytöillä kunto, pojilla kuorsaus

Kuorsaava lapsi on hyvä viedä lääkärille.

Tutkimuksessa havaittiin, että tytöillä, joilla oli heikko kestävyyskunto, oli nelinkertainen heikentyneen psyykkisen hyvinvoinnin riski. Vanhempien alhainen koulutustaso oli yhteydessä kaksinkertaiseen heikentyneen psyykkisen hyvinvoinnin riskiin.

Pojilla puolestaan yöllinen kuorsaus oli yhteydessä nelinkertaiseen heikentyneen psyykkisen hyvinvoinnin riskiin. Pojilla, joilla oli vähintään kaksi tuntia ruutuaikaa päivässä tai joiden vanhemmat tupakoivat päivittäin, oli kaksinkertainen heikentyneen psyykkisen hyvinvoinnin riski. Liikunta, kehon rasvapitoisuus, unen kesto, unen laatu tai ravitsemus eivät olleet yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin tytöillä tai pojilla.

ILMOITUS

Tulosten perusteella psyykkiseen hyvinvointiin yhteydessä olevat tekijät ovat erilaiset tytöillä ja pojilla. Yliopiston tiedotteessa arvioidaan, että se tulisi ottaa huomioon lasten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävissä toimissa.

– Lapsia on tärkeää kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan, kuorsaava lapsi on hyvä viedä lääkärille kuorsauksen syyn selvittämiseksi ja vanhempien tulisi välttää tupakointia, tiedotteessa sanotaan.

Liikuntaa, ruutuaikaa

Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa osana biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta. Siinä tarkasteltiin useiden terveyteen liittyvien tekijöiden yhteyksiä psyykkiseen hyvinvointiin 412 iältään 6–8-vuotiaan lapsen aineistossa.

Tutkimuksessa kartoitettiin lasten psyykkistä hyvinvointia, liikuntaa, ruutuaikaa ja unen laatua, kehon rasvapitoisuutta, unen kestoa ja ravitsemusta. Lisäksi vanhemmat ilmoittivat tupakointinsa, koulutuksensa ja tulonsa.

Tulokset julkaistiin Journal of Paediatrics and Child Health -lehdessä.