Bakteerit ovat yhä vastustuskykyisempiä antibiooteille ja ihmiset yhä herkistyneempiä lääkeaineille. Muun muassa näistä syistä perinteisesti käytettyjä luonnonkasveja tutkitaan yhä enemmän.
– Mesiangervo on Suomessa yritysten runsaimmin hyödyntämä kosteikkoyrtti. Uudet tutkimukset antavat tukea sen perinteiselle käytölle esimerkiksi erilaisten tulehdustilojen hoidossa, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Marika Laurila.
– Myös vanhastaan kipulääkkeenä tunnettujen pajunkuorivalmisteiden on havaittu olevan tehokkaita ja eräitä kaupallisia tulehduskipulääkkeitä paremmin siedettyjä.
Pajut vaikuttavat potentiaalisilta raaka-aineilta lampaiden sisäloisia torjuviin erikoisrehuihin, kihokeista voi saada kudoskorjaukseen sopivaa ”liimaa” ja hillan lehdet tuovat helpotusta naisten vaihdevuosivaivoihin.
Tutuille kasveille on löytynyt myös uusia lupaavia käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi pajut vaikuttavat potentiaalisilta raaka-aineilta lampaiden sisäloisia torjuviin erikoisrehuihin, kihokeista voi saada kudoskorjaukseen sopivaa ”liimaa” ja hillan lehdet tuovat kenties helpotusta naisten vaihdevuosivaivoihin.
Monia kasveja, kuten rätvänää, raatetta ja suomyrttiä, käytetään Euroopassa muun muassa kosmetiikan raaka-aineina, mutta Suomessa niitä ei vielä hyödynnetä. Hyttyskarkotteiden lupaavia raaka-aineita ovat suopursu ja suomyrtti. Monipuolinen rantakukka voisi sopia esimerkiksi ravinto- ja rehulisiin sekä kosmetiikkaan.
Oulun seudulla on kerätty suokasveja myyntiin Keski-Eurooppaan jo yli 40 vuotta. Taloudellisesti merkittävin kasvi on ollut pyöreälehtikihokki, myös suopursusta on tullut huomattava tulolähde moneen talouteen. Kihokin kasvaneeseen kysyntään ei ole pystytty täysin vastaamaan, minkä vuoksi lajin viljelymahdollisuuksien selvittämiseen on käynnistetty uusia tutkimuksia.
– Keruutoiminnan ongelmat liittyvät muun muassa raaka-aineen käsittelyyn kuten kylmä- ja kuivauslaitteiden tai tilojen puutteeseen sekä poimijapulaan, Laurila kertoo.
Tulevana kasvukautena Oulun 4H-yhdistys aikoo rekrytoida uusia kerääjiä naapurimaakunnista asti. Paikkatietoaineistojen avulla voidaan ohjata keruuta potentiaalisimmille alueille, mutta tarkempien karttojen tuottaminen vaatisi lisätutkimuksia. Myös uusia ostajatahoja on tarpeen kartoittaa.
Kestävä keruu ja jokamiehenoikeuksien tuntemus on tärkeää luonnonkasvien hyödyntämisessä.
Kosteikkokasvien hyödyntämis- ja keruumahdollisuuksista on julkaistu laaja tietopaketti. Tarkastelussa on 21 kasvilajia, joista on koottu uutta tutkimus-, käyttö- ja keruutietoa hyödynnettäväksi esimerkiksi yritysten tuotekehityksessä ja keruutoiminnan suunnittelussa.