Keskustan pääministerin Juha Sipilän ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) toisiinsa sitomista sote- ja maakuntalaeista päätetään korkeintaan heinäkuussa. Maakuntavaaleihin jäisi tuolloin noin kolme kuukautta.
Maakuntavaalien pitäminen tulipalokiireellä on kyseenalaista. Ensinnäkin kansalaiset joutuisivat äänestämään sikaa säkissä.
Äänestäjillä ei ole edes teoriassa mahdollista tietää, mistä he äänestävät. Ehdokkaat ja puolueet eivät ehdi välittää tietoa kansalaisille maakuntien roolista.
Hallitus on vedonnut maakuntapäättäjiin, joita ei ole vielä valittu eikä vielä ole edes lakia, joka säätäisi maakuntapäättäjien valinnasta.
Toiseksi pikavaalit olisivat vastoin Euroopan neuvoston suositusta. Lakien pitäisi olla valmiina vuosi ennen vaaleja. Aikataulusta on tingitty oikeusministeriössä monta kertaa.
Ja edelleenkin tingittiin, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ilmoitti, että alkuperäinen sote-lakien aikataulu ei pidä eduskunnassa. Lait valmistuvat korkeintaan heinäkuun alussa.
Kolmanneksi kiire kyseenalaistaa vaalien tuloksen. Vain osa kansalaisista ehtii edes suuntautua vaaleihin.
Maakunnat päättävät isoista asioista
Vaaleilla valittavat maakuntavaltuutetut päättävät merkittävistä, kansalaisten arkeen vaikuttavista asioista.
Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille, ja niiden mukana noin 220 000 työntekijän työnantaja vaihtuu. Sote-palvelut leikkaavat noin 60 prosenttia kuntien budjeteista.
Työttömien palvelut siirtyvät maakunnille. Maakunnat ovat järjestämisvastuussa myös elinvoima- ja kasvupalveluista. Nykyiset TE-keskukset lakkautetaan.
Työ- ja elinkeinoministeriä (TEM) ajaa palvelujen laajaa yksityistämistä, mutta päätösvalta tästä jää maakunnille.
Maakunnille siirtyy myös osa ympäristöpäätöksistä. Valtion ympäristötehtäviä yhdistetään ja siirretään uuteen valtion lupa- ja valvontavirasto Luovaan sekä hajautetaan maakuntiin. Valtion aluehallintovirastot AVIt ja alueelliset ELY-keskukset lakkautetaan ja tehtävät jaetaan uudestaan.
Maakuntavaalit kiinnostavat vain pientä joukkoa
Kiinnostus maakuntavaaleihin on samaa tasoa kuin eurovaaleissa eri mielipidemittausten mukaan. Pieni joukko valitsee maakuntien päättäjät, jotka luovat siirtymävaiheen aikana maakuntien toimintakulttuuria.
Kuten muissakin vaaleissa: Vaalit kiinnostavat hyvin toimeentulevia ja koulutettuja.
Puolueet hankkivat kuitenkin jo ehdokkaita enemmän tai vähemmän innokkaasti, vaikka vaaleista ei ole mitään varmuutta.
Maakuntavaalien polkaiseminen pystyyn muutamassa kuukaudessa – ennakkovarautumisestakin huolimatta – on aivan kohtuutonta ehdokkaille, äänestäjille ja myös vaalien järjestämisestä vastaaville puolueille.
Vaalit ovat tuhannen taalan paikka
Hallitus ajaa vaaleja kuin käärmettä pyssyyn. Maakunnat tarvitaan, jotta sote-uudistus toteutuu vuoden 2020 alussa. Hallitus on piiloutunut maakuntien selän taakse, kun sitä on moitittu huonosta lainvalmistelusta.
Hallitus on vedonnut maakuntapäättäjiin, joita ei ole vielä valittu eikä vielä ole edes lakia, joka säätäisi maakuntapäättäjien valinnasta.
Joka tapauksessa valittavilla maakuntien valtuustoilla on paljon järjestämis- ja toimeenpanovaltaa.
Toisaalta maakunta on rampa ankka, kun siltä verotusoikeus puuttuu. Maakuntien budjetit ovat valtiovarainministeriön punakynän takana. Tavoitteena ovat kolmen miljardin säästöt sote-menojen kasvusta.