Suomalaisten opettajien ammattitaitoa arvostetaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aron kollegoineen tekemässä koululaisten hyvinvointia käsittelevässä pitkittäistutkimuksessa kävi ilmi, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistuloksissa suomalainen koulu ei yllä kansainväliselle tasolle.
Salmela-Aron mukaan suomalaisessa koulussa kuilu kantasuomalaisten ja maahanmuuttajanuorten koulumenestyksessä on OECD-alueen suurin. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomi on pitkään edustanut yhtenäiskulttuuria ja suomalaiset opettajat ovat tottuneet homogeeniseen oppilasjoukkoon. Vaikeuksia tuottaa toimiminen kieliltään ja taustoiltaan kirjavassa luokkayhteisössä.
– On aivan oma tilanteensa kohdata tulija, joka on hyvin innokas oppimaan, mutta jolla on samalla hoidettavanaan kotoutumisen iso urakka, Salmela-Aro toteaa Yliopisto-lehdessä julkaistussa artikkelissa.
Suomalaisen koulun taustaeroja tasoittava vaikutus on heikentynyt nopeammin kuin yhdenkään toisen OECD-maan.
Oppimisesta innostuneen mutta kotoutumisensa kanssa urakoivan teinin kohtaaminen vaatii Salmela-Aron mukaan opettajalta erityistä taitoa.
Suomessa koulutus on perinteisesti tasoittanut oppilaiden erilaisista taustoista aiheutuneita eroja. Nyt suomalaisen koulun taustaeroja tasoittava vaikutus on heikentynyt nopeammin kuin yhdenkään toisen OECD-maan.
Sosiaaliset taidot etusijalle
Yläkoulu kuormittaa kaikkia oppilaita, poikia erityisesti. Erityisesti huolta Salmela-Aro kantaa maahanmuuttajaoppilaista. Hänestä nimenomaan koulun tulisi tarjota oppilaille turvaa kuormituksen helpottamiseksi.
– Jos omaa porukkaa ei löydy koulusta, se etsitään muualta, hän sanoo.
Katariina Salmela-Aro ehdottaa oppilaiden sosiaalisiin ja emotionaalisiin taitoihin panostamista, jonka hän uskoo olevan hyödyksi niin opettajille kuin oppilaillekin.
– Eri lailla ajattelevien kanssa neuvotteleminen on aikamme suuria taitoja. Yläkoulu on vielä otollista aikaa sen opetteluun.
Salmela-Aro puhuu ryhmienvälisen keskustelun ja yhdessä tekemisen puolesta, johon esimerkiksi opetusryhmien jakaminen uskonnollisin perustein ei välttämättä kannusta.
Katariina Salmela-Aron, Sanna Readin, Jaana Minkkisen, Jaana M. Kinnusen ja Arja Rimpelän toteuttama pitkittäistutkimus julkaistiin International Journal of Behavioral Developmentissa.