Jussi Joentausta

Rakennusalalle juuri ennen helatorstain työsulkua syntynyt neuvottelutulos noudattelee Rakennusliiton Matti Harjuniemen mukaan ”kohtuullisessa määrin” heidän asettamiaan tavoitteita.

– En ole täysin tyytyväinen, mutta olosuhteet huomioiden kompromissi oli hyväksyttävissä.

Harjuniemi korostaa, että työehtoneuvotteluille asetettuja tavoitteita ja lopputulosta on arvioitava kokonaisuutena. Palkankorotusten ohella hän korostaa tekstikysymysten merkitystä.

”Prosenttilinja vältettiin”

Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n neuvottelema sopimus on kaksivuotinen. Palkkoja nostetaan kumpanakin vuonna yleiskorotuksella 30 senttiä. Työehtosopimuksen mukaisiin vähimmäispalkkoihin eli palkkataulukoihin tehtiin 40 sentin korotukset myös molempina vuosina.

Harjuniemi pitää hyvänä juuri matalimpiin taulukkopalkkoihin saatuja korotuksia.

– Prosenttilinja pystyttiin välttämään. Raharatkaisu on aina parempi pienipalkkaisimpia ajatellen, hän sanoo.

ILMOITUS

Työnantajapuolen ajamaa kiky-sopimuksen mukaista kolmea talkootyöpäivää ei rakennusalan ratkaisuun sisälly.

Ensimmäinen yleiskorotus tulee voimaan kesäkuun alussa ja toinen 1.kesäkuuta 2019.

Omalla ilmoituksella sairauslomalle

Neuvottelutulokseen sisältyvistä tekstikysymyksistä Harjuniemi nostaa esiin mahdollisuuden sairauspoissaoloihin työntekijän omalla ilmoituksella.

– Myös karenssimääräyksiin saatiin parannusta siten, että nyt jo puolen vuoden työsuhteen jälkeen myös sairausloman ensimmäiseltä päivältä maksetaan palkka. Aikaisemmin tähän vaadittiin vuoden työsuhde.

Yötyöstä enemmän palkkaa asfalttialalla

Rakennusalan neuvottelutulos koskee kahdeksaa työehtosopimusalaa: rakennusalaa, maa- ja vesirakennusalaa, rakennustuoteteollisuutta, LVI-alaa, asfalttialaa, vedeneristysalaa, maalausalaa ja lattianpäällystysalaa.

Alakohtaisista parannuksista Harjuniemi mainitsee esimerkkinä asfalttialan, jossa kärsitään hankalista työajoista. Nyt neuvottelutulos nostaa yötyökorvausten tasoa.

Rakennustuoteteollisuudessa Harjuniemi pitää hyvänä neuvottelutulokseen sisältyvää pykälää siitä, että uutta palkkajärjestelmää ryhdytään valmistelemaan yhteistuumin.

Rakennusalan työehtosopimukset ovat yleissitovia ja ne vaikuttavat noin sadantuhannen työntekijän työsuhteen ehtoihin.

Parempi sopia ilman sovittelijaa

Rakennusalalla on pitkät perinteet siitä, että työehtoneuvottelut viedään loppuun ilman sovittelijaa. Näin tapahtui tälläkin kertaa, ja Harjuniemi suosittelee heidän linjaansa muillekin liitoille.

Tämän kevään tapahtumat valtakunnansovittelijan toimistossa – se että sovittelija ilmoittaa jo etukäteen ajavansa tiettyä palkkalinjaa – vain vahvistavat Harjuniemen näkemystä asiasta.

– Sopimus on osoitus siitä, että rakennusalalla voidaan sopia asioista ilman ulkopuolista apua ja neuvonantajia, Harjuniemi sanoo ja pitää tärkeänä toimialan kehittämistä jatkossakin hyvässä yhteistyössä työnantajapuolen kanssa.

Neuvottelutulos vaatii vielä järjestöjen hallitusten lopullisen hyväksynnän. Rakennusliiton hallitus käsittelee asiaa 15. toukokuuta.