Sosiaalibarometrissa esiin noussutta
Kelan toimihenkilöiden arvioiden mukaan virheitä aiheuttaa kiire, sillä toimeentulotukipäätöksiä pitäisi tavoitteen mukaisesti tehdä 15–20 kappaletta päivässä.
Enemmistö eli 52–55 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä kokee Kelan tekemien virheiden korjaamisen työllistävän paljon kunnissa.
Kuntien ja Kelan tiedonkulku on yksipuolista siten, että kunnassa nähdään vain perustoimeentulotukipäätökset, mutta ei niiden liitteitä.
Kelasta ei ole pääsyä kuntien asiakastietoihin, ja siksi Kelan työntekijät eivät saa suoraan tietoa kunnasta esimerkiksi sosiaalityön piiriin ohjaamisen onnistumisesta.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry selvitti Sosiaalibarometrissa sosiaali- ja terveysjohtajien, sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johtajien ja toimihenkilöiden näkemyksiä perustoimeentulotuen Kela-siirrosta.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tutkinut toimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksia.
Toimeentulotuen perusosan siirto Kelalle on pääsääntöisesti helpottanut tuen hakemista. Perustoimeentulotukea saa nyt useampi siihen oikeutettu ja asiakkaiden sähköiset palvelut ovat parantuneet.
Sosiaalibarometri 2018 mukaan viime vuoden alussa toteutettu perustoimeentulotuen siirto kunnista Kelaan olikin oikea ratkaisu. Tätä mieltä on enemmistö vastaajista.
Kelan toimihenkilö arvioi uudistusta avovastauksessa: Asiakkaat saavat nopeammin päätökset. Tässä tosin vikana toimihenkilöiden virheiden määrän kasvu. Useita päätöksiä, mutta laatu kärsii.
Sosiaalityön osaamista kaivataan
Uudistus onkin vapauttanut kunnissa työaikaa, mutta vapautunut aika kuluu osin perustoimeentulotukipäätösten setvimiseen. Vastaajien enemmistö 51–77 prosenttia katsookin, että sosiaalityön osaaminen ei ole Kelassa tällä hetkellä riittävää.
Kelassa ollaan sosiaalityön onnistumisesta optimistisempia kuin kunnissa:
– Uudistuksessa luotiin tasavertainen ja yhdenmukainen malli kaikille asiakkaille. Kunnissa vapautettiin näin resursseja varsinaiseen sosiaalityöhön. Haluamme kehittää Kelan ja kuntien yhteistyötä niin, että voimme huomioida asiakkaiden yksilölliset tarpeet paremmin jo Kelassa, sanoo Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
Heikoimpien tilanne heikentynyt entisestään
Tänään julkistettujen sosiaalibarometrin tietojen mukaan kokemukset toimeentulotuen Kela-siirrosta ovat samansuuntaisia kuin Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) julkaisemassa tutkimuksessa.
Sen mukaan toimeentulotuen Kela-palvelut toimivat hyvin omatoimisille asiakkaille, mutta siirto aiheuttaa hankaluuksia niille, jotka eivät pärjää hyvin sähköisten palvelujen kanssa. Samoin kokevat sosiaalibarometriin vastanneet.
Kaikilla heikompiosaisilla ei ole pääsyä sähköisiin palveluihin. Kelan toimihenkilöistä, sosiaali- ja terveysjohtajista sekä sosiaalityöntekijöistä yli 60 prosenttia arvioi, että sosiaalityön tarpeessa olevat jäävät aiempaa useammin ilman sosiaalityön tukea.
Sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden enemmistö eli 57–69 prosenttia arvioikin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen heikentyneen Kela-siirron myötä.
Kelan ja kuntien yhteistyössä on edelleen korjattavaa
Sosiaalityöntekijöistä ja Kelan toimihenkilöistä 38 prosenttia on tyytyväisiä Kelan ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Viime vuonna tyytyväisten Kelan toimihenkilöiden ja sosiaalityöntekijöiden osuus oli noin kolmannes 28–32 prosenttia.
Tiedonkulku Kelan ja kuntien välillä ei toimi jouhevasti, sillä kunnassa nähdään vain perustoimeentulotukipäätökset, mutta ei niiden liitteitä. Vastaavasti Kelasta ei ole pääsyä kuntien asiakastietoihin.
Tämä on johtanut asiakkaiden turhaan pompottamiseen viranomaisten välillä. Hakemuksia hylätään, vaikka ne on täytetty ohjeiden mukaan.
– Viranomaisten epäselvyydet ohjeistuksista ja toistensa vastuualueista eivät saa johtaa asiakkaiden pompotteluun. Tiedonkulun ongelmat on ratkaistava tarvittaessa lakimuutoksella, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.
Sosiaalibarometrissa esiin noussutta
Kelan toimihenkilöiden arvioiden mukaan virheitä aiheuttaa kiire, sillä toimeentulotukipäätöksiä pitäisi tavoitteen mukaisesti tehdä 15–20 kappaletta päivässä.
Enemmistö eli 52–55 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä kokee Kelan tekemien virheiden korjaamisen työllistävän paljon kunnissa.
Kuntien ja Kelan tiedonkulku on yksipuolista siten, että kunnassa nähdään vain perustoimeentulotukipäätökset, mutta ei niiden liitteitä.
Kelasta ei ole pääsyä kuntien asiakastietoihin, ja siksi Kelan työntekijät eivät saa suoraan tietoa kunnasta esimerkiksi sosiaalityön piiriin ohjaamisen onnistumisesta.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry selvitti Sosiaalibarometrissa sosiaali- ja terveysjohtajien, sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johtajien ja toimihenkilöiden näkemyksiä perustoimeentulotuen Kela-siirrosta.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tutkinut toimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksia.