Uuden liikennepalvelulain laadinnassa ei ole mietitty sen vaikutuksia vammaisten ja vanhusten vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuspalveluihin ja Kela-kyyteihin. Kunnat ovat nyt ihan hämmennyksissä, eivätkä tiedä miten kuljetuspalvelut pitää uuden lain aikana järjestää.
Esimerkiksi Uudellamaalla ovat monet kunnat nyt sitä mieltä, että hyvin toimiva tapa onkin uuden lain mukaan kielletty, kun vaaditaan kilpailuttamista. Se tarkoittaa sitä, että moni kunta harkitsee menevänsä mukaan Helsingin matkapalvelukeskukseen (MPK), joka toimii saamani palautteen perusteella todella huonosti.
Pelkästään Vantaalla on 4 000 kuljetuspalveluasiakasta, ja on vaikea kuvitella miten Helsingin matkapalvelut löytää tarvittavan määrän uusia autoja ja kyytien välittäjiä turvatakseen kaikille kyydit?
On enää vähän yli kaksi kuukautta aikaa uuden lain voimaan tulemiseen, eikä moni kunta ole vieläkään tehnyt päätöksiä siitä, miten järjestää kuljetuspalvelut 1.7. alkaen. Esimerkiksi Vantaalla on irtisanottu sopimus aiemman palveluntuottajan eli Lähitaksin kanssa, eikä minkään tahon kanssa ole tehty uutta sopimusta. Ja Vantaa ei suinkaan ole tässä ainoa kunta. Kuljetuspalveluiden saatavuus on siis oikeasti nyt vaarassa!
Koska monet autoilijat pelkäävät, etteivät saa enää tarpeeksi kyytejä, he lyövät hanskat tiskiin. Se tarkoittaa, että inva- ja tila-autoja on yhä vähemmän ajossa. Nykyisinkin niitä on liian vähän. Inva- ja tila-autojen ylläpito maksaa paljon enemmän kuin tavallisen taksin, joten en usko, että monikaan uusista taksiyrittäjistä valitsee sellaisen autokseen.
Toinen kysymys on autojen saatavuus ympäri Suomen ja kaikkina vuorokaudenaikoina. Syrjäseuduilla voi olla vaikeaa saada taksia, kun ei autoilla ole enää päivystysvelvollisuutta, ja taksiyrittäjä voi itse valita missä ajaa.
Kelakin on esittänyt huolensa, siitä onko jatkossa saatavilla riittävästi inva- ja tila-autoja. Taksien saatavuudessa voi olla ongelmia isoissakin kaupungeissa keskellä viikkoa yöaikaan, kun silloin taksia käyttävät vain harvat, eikä takseilla ole päivystysvelvollisuutta. Pääsy terveydenhuollon päivystykseen vaikeutuu, ja ambulanssi ei ota kyytiinsä kuin vakavimmat tapaukset.
Kolmas kysymys on kuljettajien ammattitaito. Osaavatko kuljettajat auttaa vammaisia ja vanhuksia oikein? Vastuu sysätään nyt asiakkaalle itselleen. Hänen täytyy tarkastaa, että turvavyö ja pyörätuoli ovat oikein kiinnitetty, ja että taksi jättää asiakkaan pyydettyyn paikkaan.
Uusi laki vaikuttaa mahdollisesti koulukyyteihinkin. Kuljettajia ei enää kouluteta, kun se muuttuu vapaaehtoiseksi. Taksilupa pitää olla vain auton omistajalla, eli käytännössä autoa voi ajaa kuka vain. Ja vastuu siitä, että tietää mitä kyyti maksaa, on asiakkaalla itsellään. Kuljetuspalveluissa kunnat joutuvat neuvottelemaan erikseen vakiohinnat kyydeille, ja vain niitä taksifirmoja voidaan käyttää, joiden kanssa hinta on neuvoteltu.
Ei voida siis sanoa, että uusi liikennepalvelulaki helpottaa kaikkien liikkumista. Vammaisten ja vanhusten asia tulee ottaa vakavasti, samoin se, että ihmisten on päästävä kaikkina vuorokaudenaikoina terveydenhuollon päivystyksiin. Syrjäseutujen taksipalvelutkin on turvattava.
Laittakaa kaikki vammaiset ja vanhukset, heidän läheisensä ja heidän kanssaan työskentelevät liikenneministeri Anne Bernerille viestiä. Sen voit tehdä sivustolla https://anneberner.fi.
Elina Nykyri
vammaisaktivisti
Vasemmistoliiton vammaispoliittisen työryhmän pj.
Vantaa