Giacomo Sini

Turkin viranomaiset ovat kiristäneet otteitaan maan kurdienemmistöisillä alueilla. Myös vapaaehtoisten ja paikallisten kurdiviranomaisten rajan lähelle perustamat Syyrian pakolaisten leirit on hajotettu. Turkin pakolaisille järjestämissä väliaikaiskouluissa saa puhua vain arabiaa ja turkkia, ei kurdia.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan aloitti tammikuussa operaatio Oliivinlehvän eli hyökkäyksen Syyrian Afrinin alueelle. Perusteluna hän käytti taistelua ”kurditerrorismia” vastaan.

Turkin viranomaiset ovat aina suhtautuneet nihkeästi kurdeihin, mutta kolmen viime vuoden aikana on tilanne Turkin omilla kurdialueilla heikentynyt huomattavasti. Osaltaan tähän on vaikuttanut Pohjois-Syyrian kurdien sotilaallinen ja poliittinen menestys, mikä on lisännyt haluja itsehallintoon Turkin kurdien keskuudessa.

Luoteis-Turkissa, kurdienemmistöisillä alueilla lähellä Syyrian rajaa julistettiin vuosina 2015 ja 2016 joitakin kaupunkeja ”Rojavan mallin” mukaan autonomisiksi.

Turkin vastausta ei tarvinnut kauan odottaa. Se lähetti panssarivaunuja ja raskasta tykistöä ja aloitti maan sisäisen sodan. International Crisis Groupin mukaan konfliktissa kuoli 3 000 ihmistä, etupäässä siviilejä.

Isisiä paenneet

Turkin puolella rajaa on Syyriasta tulleita pakolaisia. Jasmina pakeni Syyriasta Turkkiin vuonna 2015.

ILMOITUS

– Perheemme onnistui pakenemaan Raqqasta, kun Isisin joukot tulivat sinne. Vain yksi siskoistani jäi sinne. Asuimme jonkin aikaa rauhassa Kobanessa, ja tuntui uskomattomalta, kun Isisin joukot ryhtyivät piirittämään sitäkin.

Jasmina kertoo, että yhdessä tuhansien muiden kanssa hän pakeni kohti Turkin rajaa.

– Isisin joukot hyökkäsivät etelästä. Alueella käytiin raskaita taisteluita, mutta Turkin armeija ei aluksi päästänyt pakolaisia rajan yli. Monet yrittivät päästä läpi, mutta näin, miten heitä lyötiin. Tilanne oli kauhea.

Jasmina kertoo, että muutaman ulkona kylmässä vietetyn yön jälkeen Turkin viranomaiset avasivat rajan.

– Ahdingossa oli tuhansia ihmisiä, ja kansainvälinen huomio oli kiinnittynyt tilanteeseen. Heillä ei enää ollut varaa antaa ihmisten kuolla niissä olosuhteissa.

– Isis olisi onnistunut, elleivät kurdijoukot olisi tehneet kovaa vastarintaa. Ulkomaiset, turkkilaiset ja kurdiaktivistit auttoivat pakolaisia. Muuten olisimme Turkin välinpitämättömyyden vuoksi kuolleet jihadistien käsissä.

Näin moskeijan katolta, kun jihadistit kulkivat öisin rajan yli.

Kurdien nuorisojärjestön jäsen Azad siemailee teetä kahvilassa Diyarbakirissa.

– Meitä oli lähtenyt iso joukko auttamaan pakolaisia. Emme olleet uskoa silmiämme, kun näimme Turkin viranomaisten toiminnan rajalla. Halusimme olla paikalla, koska olimme saaneet paikallisilta ihmisiltä tietoa, että Turkin poliisit ja sotilaat jopa ampuivat pakenevia ihmisiä.

– Kun olimme saapuneet rajavyöhykkeelle, turkkilaispoliisit levittivät kyynelkaasua ja ampuivat joitakin laukauksia. Yksi aktivisti ammuttiin hengiltä, kun hän yritti avata piikkilangan rajalta. En unohda sitä koskaan.

Hämärää liikennettä

Paikalliset asukkaat majoittivat auttajia rajakyliin, ja myös paikallishallinnon kurdiviranomaiset auttoivat heitä. Aktivistit hakivat joka päivä välttämättömyystarvikkeita isommista kaupungeista ja toivat niitä kyliin jaettavaksi.

Vuosien 2014 ja 2016 välillä alueelle pystytettiin kymmeniä pakolaisleirejä paikallishallinnon ja avustusten rahoituksilla. Turkin viranomaisten perustamissa väliaikaisissa kouluissa on kurdin kielen käyttö kielletty, arabia ja turkki ovat sallittuja kieliä.

– Turkin hallitus kehuu olevansa etulinjassa auttamassa Syyriasta paenneita ihmisiä. He näyttävät unohtaneen, mitä rajalla tapahtui 2014 ja 2015. Ja mitä kertoo se, että he ovat auttaneet eri jihadistiryhmiä ja jopa Isisiä? kysyy Azad.

– Turkin hallitus piti Isisin hyökkäystä käänteenä, joka voi padota kurdien etenemisen rajan lähelle, ja siksi se hiljaisuudessa tuki jihadistien etenemistä.

Giacomo Sini

Turkin tuesta jihadisteille on paljon todistajanlausuntoja. Eräs viisikymppinen mies kertoo nähneensä moskeijan katolta, miten Turkin ja Isisin valtaaman alueen välillä tapahtui öisin hämärää liikennettä.

– Tämä ei ole salaliittoteoria. Näin selvästi, miten pitkäpartaisia ja -tukkaisia miehiä kulki esteettä rajan yli Syyriaan. Enää tätä ei tapahdu, kun Isis on paennut alueelta ja Turkki on tehnyt oman invaasionsa Syyriaan.

– Mutta vuosien ajan Isisin mustat kaartit kulkivat ilman että Turkin viranomaiset nostivat sormeakaan. Näiden kahden alueen välillä oli jatkuva kuorma-autoliikenne.

Sorto koventunut

Nyttemmin Turkin viranomaiset ovat kokonaan lopettaneet vapaaehtoisten toiminnan raja-alueella. Aktivistien ja kurdiviranomaisten perustamat pakolaisleirit on hajotettu.

Turkin luoteisosan kurdialueella joidenkin kaupunkien historialliset keskustat on jyrätty maan tasalle ja kylät on eristetty. Kaikkea tätä on perusteltu taistelulla PKK:ta vastaan.

Adham, Turkin kurdi ja ihmisoikeusaktivisti, istuu puiston penkillä lähellä Rojavan rajaa.

– Sorto on palannut väkivaltaisempana kuin vuosiin. Heinäkuun 2016 kaappausyrityksen jälkeen Erdoğan julisti poikkeustilan, mikä antoi valtuudet parlamentin ohittamiseen ja asetuksilla hallitsemiseen, sanoo Adham.

– Kaappausyrityksen jälkeen alkoi noitavaino koko opposition ja erityisesti kurdien murskaamiseksi.

Vaaleilla valitut kurdipormestarit on erotettu.

Adhamilla oli ennen tapana käydä kurdien kulttuurikeskus Amarassa rajakaupunki Suruçissa. Heinäkuussa 2015 Amaran edessä räjähti pommi. Siinä kuoli 32 nuorta aktivistia, jotka olivat aikoneet lähteä jälleenrakentamaan tuhoutunutta Kobanen kaupunkia. Virallisen Turkin mukaan itsemurhapommittaja kuului Isisiin.

– Syyllinen iskuun oli AKP [Erdoğanin puolue]! Isku ei olisi voinut onnistua ilman valtion osallisuutta, sanoo Adham.

– Turkin ja Syyrian kurdien keskinäinen solidaarisuus on aina pelottanut Turkkia, joka haluaa tunnustaa vain turkkilaisen identiteetin, sanoo Adhamin ystävä Mohammad.

Mohammad kertoo, että hallitus on Amaran pommin jälkeen antamillaan poikkeustila-asetuksilla sulkenut kymmeniä kurdijärjestöjä, kielikouluja ja kulttuurikeskuksia.

Myös Amaran kulttuurikeskuksen toimintaa on terrorisminvastaisen turvallisuuden nimissä tiukasti rajoitettu. Sen toimintaa valvomaan on asetettu kameroita ja mikrofoneja.

Oppositio vangittu

Syyrian rajan läheisellä alueella on erotettu vaaleilla valitut pormestarit 90 kurdienemmistöisestä kunnasta ja korvattu Ankaran hallituksen asettamilla kunnanjohtajilla.

Turkin hallitus on pidättänyt joukoittain vasemmistoaktiiveja ja kurdipoliitikkoja terrorismisyytösten nojalla. Pidätettynä ovat myös kurdeja ja Turkin vasemmistoa yhdistävän HDP-puolueen (Kansan demokraattinen puolue) johtajat Selahattin Demirtaş ja Figen Yüksekdağ.

Pidätettyjen tilalle HDP:n johtoon valittiin helmikuussa Pervin Buldan. Hän vetosi puoluekokouksessa Turkin hallitukseen: ”Luopukaa sotapolitiikasta, joka tuo kärsimystä ja tuhoa. Ratkaisu ei ole taistelu, vaan rauha.”

Tästä Turkin viranomaiset saivat aiheen käynnistää tutkinnan, jossa Buldania epäillään terroristipropagandan levittämisestä sekä ”kaunan ja vihan lietsomisesta”.

Syyrian puolella Erdoğan on uhannut jatkaa operaatiota Afrinista Rojavan muille alueille, pyrkimyksenään hävittää kurdien YPG-joukot ja kurdinaisten YPJ-joukot.

Diyarbakirista lähtöisin oleva nuori kurdi Emre on asunut pitkään Syyrian rajan läheisellä alueella. Hän uskoo, että Erdoğanin tavoitteet ovat vielä kauaskantoisemmat.

– Operaatiollaan Syyriassa sekä Kaakkois-Turkin kurdialueisiin kohdistetuilla kovilla otteilla hän haluaa eristää ja kertakaikkisesti lopettaa kurdien poliittisen liikkeen sekä estää rajan toisella puolella olevien autonomisten kurdialueiden vahvistumisen. Ja vieläkin enemmän: hän haluaa lopullisesti tuhota kurdikulttuurin alueelta, niin että kaikki kurdien vaatimukset, nykyiset ja tulevat, tehtäisiin tyhjiksi.

Käännös: Arto Huovinen


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 28 €/3 kk. Sähköinen digilehti alkaen 4,90 €/ kk.