Suomessa pomppaa julkisuuteen usein väite, jonka mukaan Ruotsin Nato-jäsenyyshakemus on aivan kulman takana.
Taustalla on ajatus, että oppositiossa oleva porvariallianssi syrjäyttäisi sosiaalidemokraatit hallitusvallasta syyskuun vaaleissa. Allianssin puolueet – maltillinen kokoomus, liberaalit, keskusta ja kristillisdemokraatit – kannattavat jäseneksi menoa.
Ruotsalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija, suurlähettiläs Mats Bergquist tyrmää ajatuksen Ruotsin hakemuksesta.
– Ei, näin ei tule olemaan. Sellaista liikettä ei voi tehdä ilman sosiaalidemokraatteja. Myös kokoomuksen poliitikot ovat todenneet tämän, Bergquist toteaa Kansan Uutisten haastattelussa Tukholmassa.
Sosiaalidemokraatit vastustavat
Ruotsissa perinne on syvällä, sillä maa on pysynyt sotien ulkopuolella vuoden 1812 jälkeen. Demaripääministeri Stefan Löfven totesi presidentti Sauli Niinistön Kultaranta-keskusteluissa kesällä 2016, että Ruotsi aikoo olla liittoutumaton vielä seuraavat 200 vuotta.
Berquistin mukaan on täysin mahdollista, että demarit joutuvat oppositioon vaalien jälkeen. Tällöin pääministeriksi nousisi kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson, joka saattaisi sanoa Nato-jäsenyyden olevan tavoite. Ilman laajaa poliittista yhteisymmärrystä, se ei kuitenkaan toteudu.
– Siksi en usko, että Natolla on sen suurempaa merkitystä vaaleissa.
Hän huomauttaa, että gallupeissa kovaa vauhtia kasvanut äärioikeistolainen ruotsidemokraatit on myös jäsenyyttä vastaan.
– He voivat toki muuttaa käsitystään. Se ei kuitenkaan auta, sillä sosiaalidemokraattien on oltava mukana viemässä laivaa tähän suuntaan. Muuten asiasta tulee sisäpoliittinen riita, jota kukaan ei halua.
Ensiksi esiin kartta
Bergquist tuntee hyvin Nato-keskustelun Pohjanlahden kummallakin puolella, sillä hän toimi Ruotsin suurlähettiläänä Helsingissä vuosina 1992–1997.
Bergquist oli kokoamassa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tilaamaa Nato-selvitystä, jossa arvioitiin kummankin maan Nato-valintojen vaikutuksia.
Keväällä 2016 julkaistun raportin muita tekijöitä olivat ranskalainen tutkija Francois Heisbourg, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sekä entinen suurlähettiläs René Nyberg. Bergquist on kirjoittanut myös Nato-jäsenyyden vaaroista varoittaviin kirjoihin Suomessa ja Ruotsissa.
Hänen mukaansa ensin pitää ottaa esiin kartta. Ruotsin ja Suomen yhteinen pinta-ala on melkein 800 000 neliökilometriä.
– Se on yhteensä enemmän kuin Espanja ja Ranska. Nato-jäsenyys tarkoittaisi muutosta poliittiseen karttaan, millä taas olisi geopoliittisia seurauksia.
Naton kannattajat ovat hänestä väärässä sanoessaan, että itse jäsenyys olisi vain pieni askel, sillä yhteistyö on viety jo pitkälle.
– Itse jäsenyys olisi yksinkertaisesti suuri muutos. Naton kannattajat eivät ymmärrä tämän askeleen poliittista sisältöä.
Hänen mukaansa liittoutumisen seurauksena Itämerelle tulisi uusia jakolinjoja. Lisäksi Naton ja Venäjän pisin maantieteellinen saumakohta siirtyisi Suomen itärajalle.
– Olisi itsestään selvää, että se lisäisi jännitystä. Nato-jäsenyys siis tuottaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee niitä. Miksi silloin aiheuttaa ongelmia, joita voitaisiin ratkaista toisilla tavoilla?
Liittoutumattomuuden ydin
Ruotsissa Naton kannattajat väittävät, ettei maa todellisuudessa ole sotilaallisesti liittoutumaton. Se on Naton kumppani ja osallistuu tiiviisti sotilasliiton harjoituksiin. Lisäksi sillä on vahva kahdenvälinen yhteistyö Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa. Argumentti tunnetaan myös Suomessa.
Bergquist on toista mieltä.
– Liittoutumattomuus tarkoittaa, että minkäänlaisia hyökkäysaikeita ei lähde Ruotsin alueelta. Yhteistyötä voidaan tehdä, mutta samalla voidaan olla sotilaallisesti liittoutumattomia.
Tammikuussa 2015 Stefan Löfvenin hallitus teki yksipuolisen julistuksen, jonka mukaan maa ei aio olla passiivinen, jos kriisi tai hyökkäys kohdistuu toiseen EU-valtioon tai pohjoismaahan.
– Sitähän me emme tiedä, mitä tämä tarkoittaa, koska julistusta ei ole koskaan kokeiltu.
Bergquistin mukaan pykälä jättää Ruotsille paljon liikkumatilaa. Lisäksi samantyyppinen sitoumus on kuitattu EU:n jäsenenä.
– Ehkäpä tämä oli suunnattu enemmän Ruotsin pohjoisille naapureille Norjalle ja Islannille, jotka ovat Natossa, mutta eivät EU:ssa.
[digilehti pvm=20180504 sivu=22]