Vaalisuma uhkaa
Suomessa järjestetään lyhyen ajan sisään peräti kolmet vaalit.
Ensimmäisenä vuorossa ovat lokakuussa maakuntavaalit. Niiden järjestäminen edellyttää sote- ja maakuntauudistuksen toteutumista.
Huhtikuussa 2019 vuorossa ovat eduskuntavaalit ja toukokuussa eurovaalit.
”Suuri kiinnostus on jatkaa hyvin alkanutta EU-pestiä täällä Brysselissä.”
Eri vaalien yhdistämistä on yritetty, mutta puolueet eivät ole löytäneet sopua. Käytännössä keskusta on ainoa, joka haluaa maakuntavaalit lokakuussa.
Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen aikoo asettua ehdolle eduskuntavaaleihin. Kyllönen kertoi aikeistaan Kainuun vasemmiston kevätpiirikokouksessa huhtikuussa. Kyllösen eduskuntavaaliehdokkuudesta kertoi ensimmäisenä Kansan Tahto -lehti.
Ehdokkuus eduskuntavaaleissa ei kuitenkaan tarkoita, että Kyllösen kausi europarlamentissa jää varmasti yhteen. Hän aikoo nimittäin asettua ehdolle myös eurovaaleissa.
– On naurettu, että minä olen kaikissa muissa paitsi piispanvaaleissa ehdolla, Kyllönen naurahtaa.
Eduskuntavaalit järjestetään nykyisen aikataulun mukaan ensi vuoden huhtikuussa. Heti toukokuussa äänestäjät pääsevät tai joutuvat uurnille uudestaan, kun Euroopassa äänestetään uudesta europarlamentista.
– Kun hallituksella on tämä aktiivimalli, olen ajatellut pistää paperit täytettynä kaikkiin paikkoihin ja olla aktiivinen.
Kyllönen nousi mepiksi vuoden 2014 eurovaaleissa. Hän keräsi yli 58 000 ääntä ja oli Oulun vaalipiirin suosituin ehdokas lähes 16 000 äänellä.
Bryssel etusijalla
Vakavammin puhuen Kyllönen sanoo, että Suomen eduskuntaa enemmän kiinnostaa tällä hetkellä europarlamentaarikon paikka.
– Voin sanoa rehellisesti, että suuri kiinnostus on jatkaa hyvin alkanutta EU-pestiä täällä Brysselissä. Täällä on paljon asioita, jotka jäävät kesken, koska ne eivät ehdi valmistua tällä istuntokaudella, Kyllönen sanoo.
Hän huomauttaa, että kotimaan politiikka kiinnostaa myös. Tällä hetkellä painotus on kuitenkin enemmän europarlamentissa.
– Arvotan eduskunnan ja europarlamentin saman väärtiksi.
Kyllönen ei ole ainoa poliitikko, joka joutuu pohtimaan asettumista ehdolle molemmissa vaaleissa. Älyttömältä vaikuttava tilanne johtuu siitä, että keskeiset eduskuntapuolueet eivät päässeet sopuun euro- ja eduskuntavaalien yhdistämisestä.
– Vaalien yhdistäminen olisi ollut kansalaisten ja poliitikkojen näkökulmasta viisain ratkaisu. Ei voi jättää kaikkea yhden kortin varaan, kun ottaa huomioon, että vaalien välillä on kuukausi.
Kyllönen pitää täysin mahdollisena, että suomalaisiin iskee eduskuntavaalien jälkeen vaaliväsymys, mikä syö äänestysvilkkautta. Eurovaaleissa äänestysvilkkaus on aina ollut huomattavasti laimeampaa kuin muissa vaaleissa.
– Kuinka moni edes lähtee vaaliuurnille EU-vaaleissa, hän pohtii.
Uskollinen ehdokas
Eduskuntaan Kyllönen valittiin ensimmäisen kerran vuonna 2007 yli 7 000 äänen potilla. Hän uusi kansanedustajapaikkansa vuonna 2011, jolloin Kyllönen oli Oulun vaalipiirin toiseksi suosituin ehdokas.
Kun vasemmistoliitto lähti mukaan Jyrki Kataisen hallitukseen, tuli Kyllösestä liikenneministeri.
Kyllönen ei myöskään kieltäytynyt, kun häntä pyydettiin vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi. Hän kiersi Suomea uutterasti useamman kuukauden pienellä budjetilla, kun tiedotusvälineet samaan rummuttivat vaalien tylsyyttä.
– Ne (presidentinvaalit) vain lisäsivät taistelutahtoa, Kyllönen sanoo.
Vaalisuma uhkaa
Suomessa järjestetään lyhyen ajan sisään peräti kolmet vaalit.
Ensimmäisenä vuorossa ovat lokakuussa maakuntavaalit. Niiden järjestäminen edellyttää sote- ja maakuntauudistuksen toteutumista.
Huhtikuussa 2019 vuorossa ovat eduskuntavaalit ja toukokuussa eurovaalit.
”Suuri kiinnostus on jatkaa hyvin alkanutta EU-pestiä täällä Brysselissä.”
Eri vaalien yhdistämistä on yritetty, mutta puolueet eivät ole löytäneet sopua. Käytännössä keskusta on ainoa, joka haluaa maakuntavaalit lokakuussa.