Maailman sotilasmenot kasvavat jälleen
Sotilasmenojen kymmenen kärjessä ovat USA, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä, Intia, Ranska, Iso-Britannia, Japani, Saksa ja Etelä-Korea.
Kärkikymmenikkö on pysynyt samana koko vuosikymmenen, vain Venäjä ja Saudi-Arabia vaihtoivat viime vuonna sijoitusta listalla. Sotilasmenojaan 9,2 prosentilla kasvattanut Saudi-Arabia on nyt listalla kolmantena ja Venäjä on pudonnut neljänneksi. Venäjän sotilasmenot supistuivat 20 prosentilla.
Suurin sotilasmenojen kasvattaja vuonna 2017 oli Kiina.
Maailman sotilasmenot ovat kääntyneet jälleen kasvuun pysyteltyään ennallaan koko kuluvan vuosikymmenen. Tukholman rauhantutkimusinstituutin SIPRIn laskelmien mukaan maailman sotilasmenot olivat kaikkiaan yli 1 400 miljardia euroa vuonna 2017. Edellisvuodesta kasvua on noin 1,1 prosenttia.
SIPRIn laskelmat maailman sotilasmenoista julkistettiin keskiviikkona ja Suomessa asiasta järjestivät tiedotustilaisuuden Rauhanliitto ja Sadankomitea.
Tilaisuus oli osa kansainvälisen sotilasmenojen vastaisen kampanjan (Global Campaign on Military Spending) pressitilaisuuksien sarjaa. Kampanjan muut tilaisuudet järjestettiin keskiviikkona Sidneyssä, Tokiossa, Barcelonassa ja Berliinissä.
Rauhanliitto ja Sadankomitea toteavat, että jo murto-osalla sotilasmenoista voitaisiin ratkaista useita YK:n Agenda 2030:n tavoitteita.
– Esimerkiksi 10 prosenttia armeijoihin ja asevarusteluun käytettävistä varoista riittäisi nälän poistamiseen ja takaamaan koulutus kaikille maailman lapsille, huomauttaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Suomessa varusteluloikka
Suomi ei ole suinkaan hillitsemässä omia sotilasmenojaan, pikemminkin päinvastoin. Suomessa valmistellaan Sadankomitean pääsihteerin Anni Lahtisen mukaan ”varusteluloikkaa”.
Muun yhteiskunnan talouskuripolitiikka ei koske puolustusministeriön menoluokkaa. Sadankomitean puheenjohtajan Timo Mielosen mukaan vuonna 2022 Suomen puolustusbudjetti kasvaa 4,5 miljardiin euroon nykyisestä 2,8 miljardin euron tasosta.
Leijonanosan kasvavasta puolustusbudjetista nielee ilmavoimien Hornetien korvaaminen tuliterällä kalustolla. Myös merivoimilla ja maavoimilla on merkittäviä hankintasuunnitelmia.
Uushankinnat on tarkoitus rahoittaa menojen leikkauksilla budjetin muista pääluokista sekä lainanotolla. Suurin, noin 1,7 miljardin euron leikkaus kohdistuu sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille.
Armeija ei säästä
Hornetit korvaavan HX hankkeen hankintakustannuksiksi on arvioitu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan 7–10 miljardia euroa. Hankintakustannukset muodostavat kolmasosan kokonaiskustannuksista, jolloin kustannukset nousevat noin 30 miljardiin euroon uusien hävittäjäkoneiden 30 vuoden käyttöaikana.
Mielosen mukaan hankintojen seuraukset valtiontalouteen olisivat nämä: ne lisäisivät valtion menoja noin yhdellä miljardilla eurolla vuodessa 2020-luvun jälkipuoliskolla, nostaisivat Suomen velkasuhdetta pysyvästi 3–4 prosenttiyksiköllä sekä lisäisivät tarvetta julkisen talouden sopeutustoimiin.
Juttua päivitetty 3.5. klo 10.00: korjattu 1,4 miljardia 1 400 miljardiksi.
Maailman sotilasmenot kasvavat jälleen
Sotilasmenojen kymmenen kärjessä ovat USA, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä, Intia, Ranska, Iso-Britannia, Japani, Saksa ja Etelä-Korea.
Kärkikymmenikkö on pysynyt samana koko vuosikymmenen, vain Venäjä ja Saudi-Arabia vaihtoivat viime vuonna sijoitusta listalla. Sotilasmenojaan 9,2 prosentilla kasvattanut Saudi-Arabia on nyt listalla kolmantena ja Venäjä on pudonnut neljänneksi. Venäjän sotilasmenot supistuivat 20 prosentilla.
Suurin sotilasmenojen kasvattaja vuonna 2017 oli Kiina.