Lehtikuva

– Perustuloa ei voi saavuttaa hetkessä, mutta sitä kohti pitäisi määrätietoisesti edetä yhdistämällä perusturvaetuuksia ja joustavoittamalla sosiaaliturvaa, sanoo vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna-Sarkkinen.

Vasemmistoliiton ensimmäisen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Hanna Sarkkisen mukaan vain punavihreälle pohjalle tuleva hallitus voi rakentaa uutta eikä rikkoa kaikkea hyvää, kuten Sipilän hallitus tekee.

– Me tarvitsemme hallituksen, joka ymmärtää koulutuksen ja sivistyksen merkityksen, joka purkaa eriarvoisuutta ja köyhyyttä sekä tavoittelee ihmisten tasa-arvoa ja joka kehittää modernia työelämää.

Sarkkisen mukaan työehtojen heikentäminen on askel kauas menneisyyteen, jolloin työntekijällä ei ollut oikeuksia.

Oikeistopuolueissa kytee halu murtaa työehtosopimusten yleissitovuus.

– Hallituksen työmarkkinapolitiikka on niin 1800-luvulta. Ei mikään maa lisää hyvinvointia polkemalla työntekijöiden oikeuksia, sillä osaava, motivoitunut, hyvinvoiva ja koulutettu työvoima on talouden ja yritysten suurin voimavara.

Sarkkinen pelkääkin, että seuraava looginen askel porvaripolitiikassa on poistaa perälaudat, jotka määrittelevät palkkausta, purkaa yleissitovuus.

ILMOITUS

– Jos oikeisto voittaa vaalit, on todennäköisenä seurauksena suomalaisen työn ja työehtojen halpamyynti. Siksi on tärkeää, että vasemmistopuolueet menestyvät vaaleissa

Sosiaaliturvan uudistamisen kautta perustulon suuntaan

Sarkkinen vaatii, että sosiaaliturvaa uudistetaan siten, että se luo turvaa myös pätkä- ja silpputyöntekijöille ja siten, että se kannustaa työntekemiseen kaikissa olosuhteissa.

– Joustava perusturva, perustulo, on tulevaisuuden ratkaisu. On kestämätöntä, että keikkatyön vastaanottaminen voi aiheuttaa sosiaaliturvan viivästymisen pitkäksi aikaa tai että osa-aikatyö leikkaa sosiaaliturvaa niin jyrkästi.

Sarkkinen painottaa, että perustulon suuntaan eteneminen on tulevaisuuden sosiaalipolitiikkaa.

– Mutta mitä tekee Sipilän hallitus? Se lisäsi työttömyysturvan vastikkeellisuutta niin sanotulla aktiivimallilla.

– Kyse ei ole mistään aktiivimallista, vaan työttömyysturvan leikkurista ja työttömien kyykyttämisestä. Sanktioiden välttäminen ei ole kaikille työttömille edes mahdollista, muistuttaa Sarkkinen ja jatkaa:

– Myös hallituksen päätös heikentää irtisanomissuojaa ja sallia alle 30-vuotiaiden perusteettomat määräaikaisuudet edustaa menneisyyden työmarkkinapolitiikkaa.

Lakisääteinen minimipalkka voimaan ja työaika lyhyemmäksi

Sarkkinen vaatii nykyhallituksen tekemien työehtojen heikennysten ja palkkojen polkemisen sijaan työehtosopimusten rinnalle lakisääteistä minimipalkkaa sekä ammattiliitoille joukkokanneoikeutta. Hän odottaa myös perhevapaauudistuksen toteutuvan 6+6+6-mallin mukaisesti.

– Yhteiskuntapolitiikan agendalle tulee nostaa jälleen kysymys työn jakamisesta. Kun työn tuottavuus kasvaa, on luonnollista, että osa siitä ohjataan työajan lyhentämiseen.

Sarkkinen esittää työajan lyhentämistä kokeilujen kautta, yleisen työajan lyhentämispolun ja vapaaehtoisten lyhennysten sekä joustojen kautta tai esimerkiksi vuorotteluvapaajärjestelmän parantamisen avulla.

– Työajan lyhentäminen voisi olla vastaus liian yleisiin työssäjaksamisongelmiin ja työn ja perheen yhteensovittamisen haasteisiin. Työn jakaminen voisi myös helpottaa työttömyyttä.

”Meillä on vain yksi maapallo”

Sarkkinen painottaa, että Suomi tarvitsee myös päästövähennyksiä ja ekologista rakennemuutosta.

– Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa perunakuoppaan kaivautumista, vaan se voi merkitä uudenlaisia mahdollisuuksia ja talouden suuntaamista tavaran tuotannosta palveluihin

Sarkkinen huomauttaa, että kaikki muut yhteiskunnalliset ponnistelumme ovat lopulta turhia, jos emme pysty ratkaisemaan ekologista kriisiä.

– Se ilmenee ilmastonmuutoksen lisäksi luonnon monimuotoisuuden romahtamisena, metsäkatona ja aavikoitumisena, lajien sukupuuttoaaltona, maan ja merien roskaantumisena, ravintoketjujen myrkyttymisenä ja resurssien hupenemisena.