Lehtikuva/Sari Gustafsson

Tutkimuksessa ainutlaatuinen rekisteriaineisto

Tutkimus kattaa Suomen kaikki eläkeläiset.

Aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitustietoja sekä Tilastokeskuksen tietoja tuloista ja sosioekonomisesta asemasta.

Lisäksi tutkimuksessa käytettiin Kelan rekisteritietoja lääkkeiden ja matkojen omavastuista sekä yksityisten palveluiden käytöstä.

Asiakasmaksut on laskettua asiakasmaksulainsäädännön enimmäismaksujen perusteella.

Aineisto on vuodelta 2015.

ILMOITUS

Suuret sosiaali- ja terveysmaksut ja omavastuut rasittavat etenkin pienituloisia nuoria eläkeläisiä.

Valtaosa eli 90 prosenttia eläkeläisistä käyttää sote-palveluja. Tuoreen tutkimuksen mukaan eläkeläinen käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vuodessa keskimäärin 6 500 euron arvosta. Asiakas maksaa niistä itse keskimäärin 830 euroa.

Keskimääräiset luvut kertovat vain osan todellisuudesta, sillä sote-palvelujen maksut rasittavat eläkeläisiä eri tavoin. Eniten palveluja käyttävien kulut olivat jopa 50 000 euroa vuodessa. Joka toisella eläkeläisellä kustannukset olivat alle 1 000 euro per kuukausi.

Noin 10 prosenttia eläkeläisistä käyttää sote-palveluja huomattavan paljon. Sote-palveluja käyttävät paljon erityisesti yli 85-vuotiaat vanhuuseläkeläiset ja alle 55-vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset.

Vanhusten kulut syntyvät etenin dementian hoidosta ja nuoremmilla eläkeläisillä psykoosiin ja epilepsiaan liittyvistä hoidoista. Monet heistä asuvat pitkäkestoisesti asumis- tai laitospalvelussa.

Pienituloiselle eläkeläiselle iso rasite

Tutkimuksesta ilmenee myös, että pienituloisilla eläkeläisillä sote-palvelujen asiakasmaksut sekä lääkkeiden ja matkojen omavastuut ovat tuloihin nähden hyvin suuret.

– Alimpaan tuloluokkaan kuuluvista 18–54-vuotiaista eläkeläisistä vajaalla viidenneksellä kustannukset ylittävät jopa 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Maria Vaalavuo.

Maksut ovat silti pienet suhteessa palvelujen rahalliseen arvoon, vaikka sote-palvelujen asiakasmaksut ovat osalle eläkeläisistä suuret. Vaalavuo korostaa, että ilman julkisesti rahoitettuja palveluita etenkin pitkäaikaisen hoivan kustannukset nousisivat useimmilla eläkeläisillä suhteettoman suuriksi.

Tulonjaollisesti sote-palvelut kaventavat kuilua pieni- ja suurituloisten eläkeläisten välillä.

– Esimerkiksi tehostetun asumispalvelun vuorokausikustannus on keskimäärin noin 140 euroa. 775 euron takuueläkkeellä siitä voi maksaa vain muutaman vuorokauden kulut. Näin ollen julkisen palvelun tuottama tulonsiirto on eläkeläiselle huomattava asiakasmaksuista huolimatta, Vaalavuo sanoo.

Tutkimuksessa ainutlaatuinen rekisteriaineisto

Tutkimus kattaa Suomen kaikki eläkeläiset.

Aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitustietoja sekä Tilastokeskuksen tietoja tuloista ja sosioekonomisesta asemasta.

Lisäksi tutkimuksessa käytettiin Kelan rekisteritietoja lääkkeiden ja matkojen omavastuista sekä yksityisten palveluiden käytöstä.

Asiakasmaksut on laskettua asiakasmaksulainsäädännön enimmäismaksujen perusteella.

Aineisto on vuodelta 2015.