Opetusala kannattaa lakiesitystä
Opetusalan ammattijärjestö OAJ puoltaa ehdotusta varhaiskasvatuslaiksi. Puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan kukaan ei menetä työpaikkaansa, sillä lain siirtymäaika on pitkä. Laki tulee voimaan elokuun alusta, mutta siirtymäaikaa on vuoteen 2030, jolloin laki tulee voimaan täysimääräisenä.
Luukkaisen mukaan lakiesitys paikkaa tilannetta ennen lamaa, sillä lama-aikana lastentarhaopettajien paikkoja korvattiin muun muassa lastenhoitajilla.
Lastenhoitajina työskentelee muun muassa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneita lähihoitajia, jotka ovat valinneet opintojensa suuntautumisvaihtoehdoksi varhaiskasvatuksen.
Iskulausein ja kyltein varustautuneet varhaiskasvatuksen mielenosoittajat lämmittelivät SuPerin sopimusasiantuntija Teemu Hiilisen johdolla ”Jos haluatte laatua, lain täytyy kaatua”, ”Arvon mekin ansaitsemme” ja ”Yhteistyötä ei syrjitä”.
Eduskuntatalon edessä partioiva poliisi odotti paikalle 300 mielenosoittajaa. Paikalle saapui noin 2 000.
Kylteissä oltiin ”Kurahousukansan puolella”.
Uusi varhaiskasvatuslaki saattaa johtaa jopa 9 000 lastenhoitajan työpaikan menetykseen, arvioi Suomen Lähi- ja perushoitajaliitto SuPer. Uusi lakiesitys ei ota huomioon päiväkotien ryhmäkokoja ja jakaa päiväkodissa työskenteleviä ammattikuntia.
Mielenosoituksen järjestivät Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto Tehy, Suomen Lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, sekä sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.
Rahat mieluummin palkankorotuksiin
On pidettävä huoli, että tämä lakiesitys kaatuu ja nykyinen moniammatillinen osaaminen säilyy! julisti JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki nosti esiin lakimuutoksen kustannukset.
– Hallitus on laskenut, että tähän käsittämättömään henkilöstömuutokseen kuluisi 40 miljoonaa euroa. Todellisuudessa kustannukset ovat ainakin kolminkertaiset.
Hän ehdotti rahamäärää sijoitettavaksi ryhmäkokojen pienentämiseen ja varhaiskasvatuksessa työskentelevien palkankorotuksiin.
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola moitti lakiesityksen hajottavan päiväkotiammattilaisten yhteistyötä ja jakavan heidät eri leireihin.
– Suurin ongelma tässä laissa on, ettei meillä olisi edes niin paljon koulutettuja lastentarhaopettajia kuin tämä laki määräisi, Paavola muistuttaa.
Lisäksi hän muistutti, että Suomen päivähoitojärjestelmä on maailman parhaita ja se on sellaiseksi rakennettu juuri tällaisella henkilöstörakenteella.
”Märkä rätti päin naamaa”
– Laki on märkä rätti päin naamaa, totesi Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.
Hänen mukaansa pätevät sosionomi-lastentarhaopettajat eivät voi menettää kelpoisuuttaan. Lakiesityksen mukaan sosionomeilta evättäisiin pääsy muun muassa erityislastentarhaopettajakoulutukseen.
Päiväkodin johtajien pitäisi vuoden 2030 jälkeen suorittaa kasvatustieteen kandidaatin tutkinto.
– Käsittämätöntä, että nyt on suututettu Suomen kilteimmät ammattiryhmät, Tehyn Millariikka Rytkönen, itsekin lastenhoitajana työskennellyt, hämmästeli.
Päiväkoteihin yliopistokoulutettua henkilökuntaa
Hallituksen esityksen mukaan muutos kehittää varhaiskasvatuksen laatua ja vahvistaa pedagogista osaamista. Kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneita halutaan palkata lisää, sosionomin tutkinnon suorittaneiden sekä toisen asteen koulutuksen saaneiden lastenhoitajien kustannuksella.
Tehyn mukaan lakiesityksessä ei ole arvioitu, miten lapsen etu toteutuu henkilöstörakennetta muutettaessa.
Juttua korjattu 26.4.2018 klo 9.50.
Hallituksen mukaan henkilöstömuutokseen kuluisi 40 miljoonaa euroa. Ei siis 120 miljoonaa, kuten jutussa aiemmin erheellisesti väitettiin.
Opetusala kannattaa lakiesitystä
Opetusalan ammattijärjestö OAJ puoltaa ehdotusta varhaiskasvatuslaiksi. Puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan kukaan ei menetä työpaikkaansa, sillä lain siirtymäaika on pitkä. Laki tulee voimaan elokuun alusta, mutta siirtymäaikaa on vuoteen 2030, jolloin laki tulee voimaan täysimääräisenä.
Luukkaisen mukaan lakiesitys paikkaa tilannetta ennen lamaa, sillä lama-aikana lastentarhaopettajien paikkoja korvattiin muun muassa lastenhoitajilla.
Lastenhoitajina työskentelee muun muassa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneita lähihoitajia, jotka ovat valinneet opintojensa suuntautumisvaihtoehdoksi varhaiskasvatuksen.