Lehtikuva/Jussi Helttunen

Helsinki luopui maksuista, lääkärikäynnit eivät lisääntyneet.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vaatii terveyskeskusmaksuista luopumista koko maassa. Liiton mukaan asiakasmaksuista saatava rahoitusosuus on varsin pieni suhteessa maksujen perinnästä aiheutuviin hallinnollisiin kuluihin.

Helsingissä hallinnolliset kulut veivät vuonna 2012 lääkärivastaanottomaksuista kertyneistä tuotoista runsaan neljänneksen. Helsinki päätti vuonna 2013 luopua terveyskeskusmaksuista. Maksuista luopuminen ei uhkakuvista huolimatta lisännyt terveyskeskuslääkärikäyntejä.

Suomen perustuslakivaliokunta linjasi vuonna 1996, ettei taloudellinen asema saa olla esteenä palveluiden saamiselle. Kuitenkin useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia, kertoo THL:n tuore tutkimus.

Useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia.

Kahteen alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista noin yksitoista prosenttia ei ollut viimeiseen vuoteen käynyt lääkärissä taloudellisten ongelmien vuoksi. Noin prosentti suomalaisista, peräti 55 000 ihmistä, maksaa katastrofaalisiksi kuvattuja sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja. Asiakasmaksut, lääkkeet ja matkat haukkaavat heidän käytettävissä olevista tuloistaan peräti 40 prosenttia.

Sairaalahoidossa katetaan asiakasmaksuilla noin viisi prosenttia todellisista kuluista, kotisairaanhoidossa osuus on nelinkertainen, yli 20 prosenttia. Kunnat voisivat soveltaa harkintaa asiakasmaksuihin, mutta ne eivät sitä juurikaan tee. Satojatuhansia asiakasmaksuja päätyykin Suomessa vuosittain ulosottoon.

ILMOITUS

Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot tulee yhdistää yhdeksi maksukatoksi

Valitettavan usein pienituloiset ihmiset säästävät lääkkeistään ja muista terveydenhuollon kustannuksistaan, jotta rahat riittäisivät muihin menoihin. Jos eläkkeensaaja jättää rahapulassaan lääkkeet ostamatta tai vaikkapa hampaansa hoitamatta ja sairastuu pahemmin, seurauksena on merkittäviä kustannusvaikutuksia yhteiskunnallemme.

Asiakasmaksut kohdistuvat eniten pienituloisille ja sairaille. Näin ollen henkilön tuloihin kohdistuva maksurasite on huomattavasti suurempi pienituloisilla.

Henkilöiden toimeentulon ja maksurasitteen tarkastelussa asiakasmaksujen ohella tulisi ottaa huomioon myös lääkkeiden omavastuut sekä terveydenhuoltoon liittyvät muut maksut.

Käytössä on kolme eri maksukattoa: maksukatot palveluille (683 €), lääkkeille (605,13 €) ja Kelan matkoille (300 €), yhteensä siis 1 588,13 euroa.

Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot tulee yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulee olla korkeintaan noin 775 euroa. Erilliset maksukatot tulee kuitenkin säilyttää ja niitä tulee seurata myös jatkossa. Kunkin erillisen maksukaton täyttyessä asiakas ei maksaisi kyseistä palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua. Palvelut tulisivat maksuttomiksi, kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perityt maksut ylittävät maksukaton.