Lehtikuva/Mikko Stig

Kokoaikaisten professorien määrä laskussa jo kahdeksatta vuotta.

Professoriliitto on erittäin huolestunut professorien määrän kehityksestä yliopistoissa. Nyt kokoaikaisia professoreita on Suomen yliopistoissa enää alle 2000. Edellisen kerran Suomessa oli yhtä vähän professoreita tasan 20 vuotta sitten: vuonna 1998 kokoaikaisten professoreiden määrä oli 1928.

Kokoaikaisten professoreiden lukumäärä on vähentynyt jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Ennen yliopistolakiuudistusta vuonna 2009 kokoaikaisia professoreita oli vielä 2398, mutta syyskuussa 2017 heitä ole enää 1999. Samalla ajanjaksolla osa-aikaisten professoreiden lukumäärä on kasvanut 289:sta 336:een. Yliopistojen lisäksi professoreita työskentelee tutkimuslaitoksissa.

Professoreiden lukumäärän vähenemistä on selitetty professorin vakinaistamispolun (tenure track) käyttöönottamisilla yliopistoissa. Aalto-yliopisto otti ensimmäisenä suomalaisena yliopistona professorin vakinaistamispolun käyttöön vuonna 2010. Tämän jälkeen kaikki yliopistot ovat luoneet omat järjestelmänsä. Valmistelut vakinaistamispolun käyttöönottamiseksi ovat parasta aikaa käynnissä Taideyliopistossa.

Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, kuinka houkuttelevia työpaikkoja yliopistot ovat nuorille tutkijoille.

- Professorit vastaavat oman professuurinsa lisäksi tieteen-/taiteenalansa kehityksestä. Jokainen yliopisto tekee professoreiden rekrytointipäätökset omista lähtökohdistaan. Kokoaikaisten professoreiden lukumäärä ei kuitenkaan voi enää vähentyä, ja tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota niin yliopistoissa kuin niitä tulosohjaavassa opetus- ja kulttuuriministeriössäkin, korostaa Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

Julkisuudessa on viime aikoina käyty keskustelua siitä, kuinka houkuttelevia työpaikkoja yliopistot ovat nuorille tutkijoille. Akateemisen uran valinneet tähtäävät professuureihin. Myös tästä näkökulmasta katsottuna on tärkeää, että professuurien määrä kasvaa vuoden 2009 tasolle.