Yksityisiltä työvoimapalvelujen tarjoajilta halutaan entistä laajempia palveluja, työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet totesivat tiistaina.
TEM:n valtuuskunta kävi maaliskuussa selvittämässä, kuinka työllistäminen onnistuu Australiassa. Siellä käytännön työllistämispalvelut ovat olleet 20 vuotta yksityisen ja kolmannen sektorin hoidettavana. Yksi palveluntarjoajista on Pelastusarmeija.
Australian ns. aktiivimallissa on kovemmat ehdot kuin Suomessa, esimerkiksi työhakemuksia pitää tehdä 20 kuukaudessa.
Jokainen yritys tai yhdistys esittää viranomaiselle, kuinka suuren määrän työllistämisestä se on valmis huolehtimaan. Asiakasryhmää ei voi valita.
Viranomaisen kanssa neuvotellaan, millaisia ratkaisuja tarvitaan ja mitä palveluinnovaatioita yrityksellä tai yhdistyksellä on tarjota. Sopimus tehdään aina viideksi vuodeksi kerrallaan.
Voimavarat vaikeimmin työllistettäviin
Australiassa palveluntarjoajalle ei tule minkäänlaista palkkiota nopeasti työllistyvistä. Tällä on haluttu ohjata toimet vaikeasti työllistettäviin. Maaliskuussa työttömyysaste oli 5,6 prosenttia.
Vaikeasti työllistettävät pitää saada vähintään puolen vuoden työsuhteeseen kahden vuoden aikana. Muussa tapauksessa asiakas siirretään toiselle palveluntarjoajalle ja ensimmäisen palveluntarjoaja menettää satsaukset ja palkkion. Uusi toimija saa palkkion heti, kun työtön työllistyy.
Hallitusneuvos Tiina Korhonen kertoi, että perinteisten työllistämispalvelujen lisäksi palveluihin kuuluu terveys- ja sosiaalipalveluja. Lisäksi työttömälle voidaan hankkia esimerkiksi turvakengät tai hammaslääkäripalveluja erillisestä rahastosta, jos se auttaa työllistymistä.
Australian ns. aktiivimallissa on kovemmat ehdot kuin Suomessa, esimerkiksi työhakemuksia pitää tehdä 20 kuukaudessa. TEM:n valtuuskunta korosti, että vierailulla haettiin eväitä nimenomaan monipuolisiin työvoimapalveluihin.
Vierailu on osa entisen työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) aikana aloitettua selvitystyötä eri maiden parhaista työvoimakäytännöistä.
Uusia toimijoita tarvitaan
Vaikka sote- ja maakuntauudistus kaatuisi, työvoimapalveluihin tarvitaan joka tapauksessa uusia toimijoita, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson totesi, kun häneltä kysyttiin, miten TE-palvelujen käy, jos sote kaatuu.
Hän muistutti, että valtaosa avoinna olevista työpaikoista täytetään suoraan tai sitten yksityisten työvoimavälitysten kautta. Vain pieni osa avoimista työpaikoista päätyy TE-toimistojen välitettäväksi. Lisäksi noin puolet työllistämiskoulutuksista hankitaan yksityiseltä sektorilta.
Kansliapäällikön mukaan nykyiset TE-toimistot eivät pysty tarjoamaan riittävän monipuolista palvelua vaikeasti työllistettäville. Sote- ja maakuntauudistus tarjoaisi hänestä enemmän mahdollisuuksia yhdistää sosiaali-, terveys- ja työllistämispalvelut, jotta vaikeasti työllistettävätkin saataisiin töihin.
”Kunnat liian pieniä toimijoita”
Mikäli sote- ja maakuntauudistus kaatuisi, Gustafsson ei halua työllistämispalvelujen siirtyvän kunnille. Se johtaisi osaoptimointiin eikä edesauttaisi työvoiman liikkumista maan sisällä. TEM:n mukaan tästä on kokemusta, sillä työvoimapalvelut kuuluivat kunnille vuoteen 1962 saakka.
Sote- ja maakuntauudistuksessa kunnille ovat jäämässä elinvoimapalvelut. Kunnissa on epäilty, ettei niitä voi hoitaa hyvin, ellei kunnilla ole myös sananvaltaa työvoimapalveluihin.
Gustafssonin mukaan ratkaisuksi sopisi allianssi-malli, jossa maakunta ja kunnat etsivät yhdessä ratkaisuja mm. vaikeasti työllistettävien työllistämiseksi.