Valaiden tiedetään osaavan laulaa, hymistä ja jopa kuiskailla toisilleen. Se, miten ne kuulevat on tähän saakka ollut salaisuus. Suuri syy tietämättömyyteen on ollut sekä valaiden että niiden asuttamien merien suuri koko.
Hetulavalaita tutkimalla on nyt saatu selville, miten ne kuulevat keskinäisessä jutustelussaan käyttämänsä matalat äänitaajuudet.
Hetulavalailla on kallonsa sisällä kuuloluiden muodostama labyrintti, jonka tiedemiehet ovat olettaneet auttavan valaita kuulemaan. Selvittääkseen olettamuksensa todenperäisyyttä tutkijat sovelsivat yleensä rakettien tutkimuksessa käytettyä tietokoneistettua kerroskuvausta.
Valaita tutkimalla on saatu selville, miten ne kuulevat keskinäisessä jutustelussaan käyttämänsä matalat äänitaajuudet.
He skannasivat kaksi kuollutta valasta, joista toinen oli lahtivalaan ja toinen sillivalaan poikanen. Molemmat valaat olivat ajautuneet rantaan vuosia aiemmin ja kuolleet pelastusyrityksistä huolimatta. Niiden ruumiit oli säilötty tutkimuskäyttöön.
Tutkijat käyttivät skannausta ja tuottivat valaista kolmiulotteisen tietokonemallinnuksen. Niiden avulla selvitettiin, millaisia vastineita eritaajuiset äänet tuottivat valaan kallossa.
Sciencemagazine referoi kokeellisen biologian konferenssissa San Diegossa puhuneita tutkijoita, jotka kertoivat saaneensa selville, että valaan kallo toimii kuin antenni. Ääniaallot saavat kallon värisemään, ja kallossa syntyvä värähtely etenee edelleen valaan korviin.
Valaiden kallot olivat erityisen herkkiä matalataajuksisille äänille, jollaisia ne käyttävät keskustellessaan. Samoja taajuuksia käyttävät myös suuret rahtialukset. Tiedon toivotaan vaikuttavan laivateollisuuteen ja poliitikkoihin siten, että ihmislähtöisten äänien haitat valaille voitaisiin minimoida.