Lehtikuva/Aleksi Tuomola

Esityksessä varhaiskasvatuslaiksi hiertävät henkilöstörakenne, kelpoisuusehdot ja ristiriitaiset henkilöstölaskelmat.

Uudenmaan varhaiskasvattajat marssivat ulos työpaikoiltaan huomenna keskiviikkona. Mielenilmaus kestää kuusi tuntia, se alkaa puoliltapäivin ja päättyy kuudelta illalla. Mukana ovat ammattiliitoista JHL, Jyty, Tehy, Super ja Talentia. Varhaiskasvattajat osoittavat mieltään eduskuntatalon edessä kello 13.

Mielenilmauksella liitot jäsenineen haluavat lähettää terveisensä eduskunnalle, joka on käsittelemässä uutta varhaiskasvatuslakia. Ne ovat tavoitteista samaa mieltä kuin hallitus eli varhaiskasvatuksen laatua on kehitettävä ja henkilöstön pedagogista osaamista vahvistettava. Kritiikki kohdistuu keinoihin, joilla tavoitteisiin aiotaan pyrkiä.

Voimaan tullessaan varhaiskasvatuslaki muuttaisi päiväkotien henkilöstörakennetta ja koulutusvaatimuksia. Varhaiskasvatuksen henkilökunnasta yli puolet muodostuu lastenhoitajista. Esityksen mitoituksen perusteella tulevaisuudessa vain joka kolmas työntekijä olisi lastenhoitaja. Käytännössä seurauksena olisi lastenhoitajien määrän merkittävä väheneminen päiväkodeista. Lastenhoitajiksi opiskelevat puolestaan uhkaavat jäädä tyhjän päälle, sillä uusia hoitajia ei rekrytoitaisi siirtymäajalla, vaikka ala kärsii työvoimapulasta jo nyt.

Päiväkodin arjessa hoiva ja pedagogiikka kulkevat käsi kädessä.

Konkreettiset ongelmat sivuutettu

Lakiehdotuksessa lastentarhanopettajan kelpoisuutta rajoitettaisiin niin, että tulevaisuudessa ainoastaan yliopistokoulutetut lastentarhanopettajat olisivat kelpoisia tehtävään.Tällä hetkellä lastentarhaopettajaksi voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta suorittamalla sosionomitutkinnon ja sisällyttämällä siihen laajat varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot. Liittojen mukaan monipuolisen osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatusalalle työllistyy erilaisia opintopolkuja pitkin.

ILMOITUS

Myös lakiesityksen henkilöstölaskelmista löytyy ristiriitaisuuksia, esimerkiksi esityksen perusteluissa arvioidaan, että kuntasektorilla työskentelee yhteensä 40 000 varhaiskasvattajaa. Taloudellisia vaikutuksia ennustavassa palkkakustannusarviossa henkilöstön lukumääräksi on puolestaan arvioitu 27 000.

Liittojen mielestä lakiesitys uhkaa varhaiskasvatuslain keskeistä ajatusta, jonka mukaan kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Vaikka varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtäviä ohjaa heidän taustakoulutuksensa ja erityisosaamisensa, käytännössä tehtävät eivät eriydy jäykästi. Päiväkodin arjessa hoiva ja pedagogiikka kulkevat käsi kädessä.

Olettamalla, että koulutusvaatimuksien muuttaminen korjaisi päiväkotien ongelmat, hallitus sivuttaa esityksessään päiväkotien konkreettiset ongelmat, kuten liian suuret ryhmäkoot ja liian vähäisen henkilöstön lapsiryhmissä.

Varhaiskasvattajien ulosmarssi ei liity päiväkodeissa samaan aikaan kuohuvaan palkkataisteluun, jossa lastentarhanopettajat vaativat tuntuvia palkankorotuksia.