All Over Press/Pelle T Nilsson

Sotilaallisen jännityksen lisääntyessä Itämeren alueella Ruotsi lisää puolustusbudjettiaan ja avaa Gotlannissa viime vuosikymmenellä lakkautetun sotilastukikohdan. Mutta ennen kaikkea maassa on herätty pohtimaan siviilisektorin haavoittuvuutta. Nyt pohditaan maan kokonaisvaltaista puolustamista.

Kansainvälisen ilmapiirin kiristyminen ja sotilaallisen jännityksen lisääntyminen Itämeren alueella on saanut Ruotsin arvioimaan puolustusstrategiaansa.

Helmikuussa julkaistussa budjettiehdotuksessa puolustusministeriö vaatii lisää varoja. Se haluaa vähentää ruotsalaisten sotilaiden osallistumista kansainvälisiin operaatioihin, koska heidän työpanostaan tarvitaan Ruotsissa.

Ruotsi on palauttamassa asevelvollisuutta, tosin niin, ettei se koske koko ikäluokkaa. Yleinen asevelvollisuus lakkautettiin vuonna 2010.

Vasemmistopuolue hyväksyy Ruotsin puolustusmenojen lisäämisen.

Vasemmisto sanoo ei Natolle

Julkisessa keskustelussa Ruotsin turvallisuuspolitiikasta nousee esille kolme asiaa: Gotlannin varustaminen, suhde Natoon ja kokonaisvaltainen puolustusvalmius, jossa parannetaan sotilaallisen sektorin lisäksi siviiliyhteiskunnan valmiutta selviytyä kriiseistä. Laajat metsäpalot Västmanlandissa vuonna 2014 ja kuivuudesta johtuva vesipula viime vuonna herättivät huomaamaan yhteiskunnan haavoittuvuuden.

ILMOITUS

– Vasemmistopuolue on Ruotsin puolueista tiukimmin Nato-jäsenyyttä vastaan, sanoo Lotta Jonsson. Hän on Vasemmistopuolueen kansanedustaja, ja vastaa puolueessa turvallisuuskysymyksistä.

– Yhteistyö Naton kanssa on lopetettava, koska se heikentää Ruotsin sitoutumattomuutta, toteaa Jonsson Vasemmistopuolueen puoluekokouksessa Karlstadissa helmikuussa tehdyssä haastattelussa.

Sitoutumattomuus lisää Ruotsin mahdollisuuksia toimia kansainvälisten konfliktien sovittelijana. Ruotsin arvostetusta asemasta tällä saralla saatiin maaliskuussa näyttöä maan noustessa esille mahdollisena Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin tapaamispaikkana.

Jonsson kertoi jo helmikuussa Ruotsin aktiivisuudesta Pohjois-Koreaan liittyvissä asioissa, onhan Ruotsi yksi harvoista maista, jolla on suurlähetystö siellä.

– Sen lisäksi, että Naton jäsenenä joutuisimme ehkä osallistumaan konflikteihin vastoin tahtoamme, menettäisimme myös nykyisen asemamme konfliktien välittäjänä, Jonsson sanoo.

Hänen mielestään Itämeren alueella pitäisi sotilaallisen varustelun lisäämisen sijasta tehostaa rauhanomaista kehitystä tukevaa toimintaa monella tasolla: kansalaisjärjestöjen toimintaa, diplomatiaa ja tutkimusta. Hän mainitsee Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tästä hyvänä esimerkkinä.

Vasemmistopuolue hyväksyy kuitenkin Ruotsin puolustusmenojen lisäämisen.

– Menoja on supistettu hieman liikaa, joten tilanteen tasapainottaminen on tarpeen, Lotta Jonsson selittää.

Hänen mukaansa erityisesti puolustusvoimien henkilökunnan määrää on lisättävä.

Kristiina Koivunen

EU toi riippuvuuden ulkomaisesta ruuasta

Ruotsin hallitus julkisti joulukuussa puolustusministeri Peter Hullqvistin johdolla laaditun laajan raportin Ruotsin kokonaisvaltaisesta puolustamisesta 2020-luvulla. Siinä kiinnitetään huomio siviilisektoriin ja vaaditaan varautumista muihinkin kuin sotilaallisiin kriiseihin.

Teknisen kehityksen, globalisaation ja EU-jäsenyyden myötä Ruotsin haavoittuvuus kansainvälisten ongelmien tai luonnonkatastrofien uhatessa on lisääntynyt ilman että siihen on juurikaan kiinnitetty huomiota.

Esimerkiksi elintarviketuotannossa Ruotsin omavaraisuusaste oli 80 prosenttia ennen EU-jäsenyyttä. Nykyään ruoka tuodaan ulkomailta ja Ruotsin omavaraisuus on sata prosenttia vain kahden elintarvikkeen osalta: sokeri ja porkkanat eivät loppuisi, vaikka ruokaa ei saataisi ulkomailta.

Ruotsissa on ensi syksynä samana päivänä kolmet vaalit. Niissä valitaan parlamentti, kunnanvaltuustot ja edustajat terveydenhuollosta päättäviin läänikohtaisiin maakäräjiin.

Gotlannissa on muitakin huolia kuin sotilaalliset uhat.

Ruotsalaisia varoitetaan internetin fake news -trollitehtaista. Heitä kehotetaan varautumaan myös konkreettisiin hätätilanteisiin: koteihin on jaettu esitteitä, joissa neuvotaan varaamaan riittävästi tarvikkeita siltä varalta, että sähköt ja lämmitys ovat poikki 72 tuntia. Maaseudulla tällaisesta tilanteesta selviäminen olisi helpompaa kuin kaupungissa.

Elintarvikkeiden varmuusvarastojen lisäksi kriiseihin varautumista suunnitteleva viranomainen MSF (Myndigheten för samhällskydd och beredskap) haluaa parantaa kyberturvallisuutta ja viranomaisten välistä tiedonvälitystä kriisitilanteissa.

Terveydenhuollossa on oltava nykyistä parempi katastrofivalmius ja kaikkien ruotsalaisten pitäisi päästä hätätilanteessa väestönsuojaan. Nyt niissä on tilaa vain puolelle maan asukkaista.

Gotlanti iloitsee armeijan paluusta

Gotlannin sijainti keskellä Itämerta tekee siitä strategisesti tärkeän. Siellä ollut varuskunta lakkautettiin vuonna 2001, kun Ruotsin varuskuntia vähennettiin tiukassa säästöbudjetissa.

Sotilaallisen jännityksen lisääntyminen Itämeren alueella tuo saarelle takaisin pienen, 150 työntekijän osaston. Gotlantilaiset toivottavat sen tervetulleeksi, ja myös vasemmistopuolue pitää armeijan paluuta hyvänä asiana.

– Saaren asukkaille armeijan paluu osoittaa, että Gotlantia pidetään osana Ruotsia, kertoo Vasemmistopuolueen Gotlannin ryhmäjohtaja Brittils Benzler.

Kristiina Koivunen

Gotlannissa on 57 000 asukasta. Saaren pääkaupunki Visby on ulkomaalaistenkin turistien suosima ruusujen kaupunki, mutta ruotsalaisessa mediassa Gotlanti on esillä ikävämmissä yhteyksissä: saarella on ollut ankara vesipula sitä vuosia vaivanneen kuivuuden seurauksena, ja tilastojen mukaan siellä tehdään enemmän itsemurhia kuin muualla Ruotsissa.

Benzlerin mukaan saaret ovat erilaisia yhteisöjä kuin mantereella sijaitsevat. Ne ovat suljetumpia ja eristäytyneempiä, erilaisuutta ei ehkä hyväksytä, ja ongelmat voivat johtaa itsemurhiin. Toisaalta tilastot eivät anna aina oikeaa kuvaa verrattaessa pienen asukasmäärän tilastoja muualla Ruotsissa asuviin miljooniin ihmisiin.

– Säännölliset lauttayhteydet ovat meidän valtatiemme, välttämättömyys Gotlannille, Benzler sanoo.

Visbystä pääsee kaksi kertaa päivässä Nynäshamniin. Matka kestää hieman yli kolme tuntia. Lautta etelämpänä sijaitsevaan Oskarshamniin kulkee kerran päivässä. Valtio tukee lauttaliikennettä, joten lippujen hinnat ovat kohtuullisia niin matkustajille kuin kuorma-autoille. Maataloustuotteet ovat turismin lisäksi Gotlannin toinen tärkeä tulonlähde.

Kuten koko maassa on herätty huomaamaan siviilisektorin haavoittuvuus, myös Brittils Benzler haluaa kiinnittää sotilaallisten uhkien sijaan huomion Gotlannissakin muihin asioihin.

– Tarvitsemme lauttaliikennettä varten varasataman Visbyn satamalle. Saarella ei ole toista suurta lauttasatamaa, jos Visbyn satamaa ei voisi jostain syystä käyttää, hän mainitsee esimerkin.

Vesihuollon turvaamiseen Gotlannissa on paneuduttu jo ennen MSB:n viime joulukuussa julkistamaa raporttia. Benzlerin mukaan ongelmaa on lähestyttävä monella eri keinolla. Asukkaat säästävät vettä, ja myös turisteja ja yrityksiä, kuten meijereitä, kehotetaan tekemään niin.

Gotlantiin on rakenteilla kaksi laitosta, joissa Itämeren vedestä poistetaan suolaa. Muualla maailmassa toimivia suolanpoistolaitoksia on arvosteltu muun muassa suuresta energiankulutuksesta, mutta Benzlerin mielestä Gotlantiin ne ovat hyvä ratkaisu, koska Itämeren veden suolapitoisuus on alhainen. Käytöstä poistettuihin kalkkikaivoksiin kertyneen veden käyttöä selvitetään myös.

– Kuluneen talven sateet ovat paras asia. Pohjaveden taso on parempi kuin viime vuonna samaan aikaan, hän toteaa puoluekokouksessa tehdyn haastattelun lopuksi.