Lehtikuva/Martti Kainulainen

Suunniteltu henkilöstörakenteen muutos nostaisi korkeakoulutettujen määrää varhaiskasvatuksessa, mutta vähentäisi lastenhoitajia.

Eduskunnan käsittelyssä oleva esitys varhaiskasvatuslaiksi uhkaa viedä työpaikan tuhansilta kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä olevilta lastenhoitajilta, arvioi KT Kuntatyönantajat.

Työpaikkojen menetys on suora seuraus esitykseen sisältyvästä päiväkotien henkilöstörakenteen muutoksesta, jolla varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien määrää halutaan kasvattaa lastenhoitajien kustannuksella.

Sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena kunnilla ei ole tarjota lastenhoitajille muuta heidän koulutustaan, ammattitaitoaan ja kokemustaan vastaavaa työtä.

Sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena kunnilla ei ole tarjota lastenhoitajille muuta heidän koulutustaan, ammattitaitoaan ja kokemustaan vastaavaa työtä.

Lisäksi lakimuutos nostaisi vuoteen 2030 mennessä kuntien vuosittain maksettavaksi tulevia palkkakustannuksia lähes 50 miljoonalla eurolla.

Laki kasvattaa jo vallitsevaa pulaa pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista

ILMOITUS

KT:n selvityksen mukaan kunnista puuttuu jo nyt satoja varhaiskasvatuksen opettajia. Pulma korostuu ruotsinkielisillä ja pienillä suomenkielisillä paikkakunnilla. Pääkaupunkiseudulla pätevien lastentarhanopettajien vaje on yli 600.

Ehdotettu laki kasvattaisi väistämättä epäpätevien määrää varhaiskasvatuksessa, kun koulutus ei edes nyt riitä kattamaan työvoiman tarvetta. KT ei usko, että siirtymäajan kuluessa valmistuu tarpeeksi varhaiskasvatuksen opettajia.

Lyhytaikaisten työsuhteiden vuoksi opettajat vaihtuvat jatkossa yhä useammin, mikä ei ole lasten etu.

Lakiesityksen mukaan noin 3 700 lastentarhanopettajaa siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Kevan tekemässä kuntien ja valtion työntekijöiden ennusteessa kuitenkin arvioidaan, että vuoteen 2031 mennessä eläkkeelle jäävien lastentarhanopettajien määrä on yli 6 200.

Erotus vain kasvaa, koska lähes joka toinen valmistuva lastentarhanopettaja siirtyy muuhun työhön.

Esitys myös sivuuttaa tiedon siitä, että omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien lukumäärä on vähentynyt ja vähenee yhä rajusti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lukumäärä on pudonnut yli 10 000:stä noin 5 000:een, mikä lisää varhaiskasvatuksen tarvetta päiväkodeissa.

Taloudelliset vaikutukset väitettyä suurempia, menetykset korvattava kunnille

KT Kuntatyönantajat vaatii eduskunnan sivistysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että jos henkilöstön rakennetta muutetaan, työntekijöistä kahden kolmasosan pitää olla varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja. Myös pidempi siirtymäkausi auttaisi vähentämään odotettavissa olevia irtisanomisia.

Lisäksi KT katsoo, että arvio esityksen taloudellisista vaikutuksista on liian alhainen. Todellisuudessa palkkakustannusten muutos vastaa vähintään 2,3 prosentin korotusta varhaiskasvatuksen vuosittaisiin henkilöstökustannuksiin.

Jos varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit eriytetään omiksi ammattiryhmikseen ja kelpoisuusvaatimuksia korotetaan, palkkakustannukset nousevat. Palkkakustannusten nousu on sivuutettu esityksen taloudellisissa vaikutuksissa.

KT Kuntatyönantajat vaatii, että muutoksesta aiheutuva kustannusten nousu tulee korvata kunnille täysimääräisenä.