– Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin ja ryhmäkokoja kasvatettiin, nämä ovat olleet merkittäviä ja rajuja heikennyksiä päivähoidossa olevien lasten arkeen ja myös työntekijöiden asemaan, vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki kiteytti suomalaisen varhaiskasvatuksen tilan keskiviikkona, kun eduskunta keskusteli hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslaiksi.
– Valitettavasti tässä laissa ei näitä isoja heikennyksiä korjata.
Vasemmistoliiton Li Andersson ehdottikin, että hallitus peruisi aiemman päätöksensä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta.
Miksi odottaa puolitoista vuotta?
– Tämä rajaushan vaikuttaa suomalaisten lasten oikeuksiin koko ajan. Jos nyt on ymmärretty, että tämä oli huono päätös, niin miksi odottaa puolitoista vuotta ennen kuin sitä korjataan?
Historiallinen lapsen etu
Eduskunta käsitteli lakipakettia, jota sen esitellyt opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) moni kansanedustaja kuvasi historialliseksi.
– Lakiin esitetään kirjattavaksi selkeästi, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lapsen etua on harkittava tilannekohtaisesti sekä yksittäisen lapsen, lapsiryhmän että yleensä lasten kannalta, Gran-Laasonen sanoi.
Lakiesityksessä varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänimikkeet ja kelpoisuudet säädettäisiin niin, että tulevaisuuden päiväkodeissa työskentelisi varhaiskasvatuksen opettajia kasvatustieteen kandidaatin tutkinnolla, varhaiskasvatuksen sosionomeja sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnolla ja lastenhoitajia ammatillisella tutkinnolla.
Lakiesityksessä nostetaan lisäksi päiväkodin henkilöstön koulutustasoa niin, että vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa päiväkodin henkilöstöstä olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Nyt korkeakoulutettuja vaaditaan yksi kolmesta.
Toistensa kurkussa kiinni
Arhinmäki piti ongelmallisena sitä, että lakiesitys on valmisteltu kapealla pohjalla.
– Se on johtanut siihen, että valitettavalla tavalla eri ammattiryhmät, eri tutkinnot, eri ammattiliitot ovat nyt toistensa kurkussa kiinni, hän sanoi.
– Pitää pitää huolta siitä valiokuntakäsittelyssä, että tämä asia hoidetaan kuntoon. Me arvostamme niin yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen saaneita kuin sosionomikoulutuksen saaneita ja yhtä lailla lastenhoitajia.
Lisäksi hän vaati palkankorotusta päivähoidossa työskenteleville.
– Te olette leikanneet kaikilta näiltä muutenkin pienipalkkaisilta naisvaltaisilta aloilta, hän sanoi hallituspuolueille.
Mihin lastenhoitajat?
Andersson arvioi, että koulutustason nosto ei yksin riitä moniammatillisuuden säilyttämiseen.
– Se edellyttäisi huomattavaa kasvua korkeakoulututkinnon suorittaneiden työntekijöiden määrissä verrattuna nykytilanteeseen, hän sanoi.
– Jo tällä hetkellä puutteet palkkauksessa ja työehdoissa ovat johtaneet siihen, että alan vaihdon harkitseminen tällä alalla on hyvin yleistä.
Andersson oli huolissaan erityisesti lastenhoitajien kohtalosta.
– Lastenhoitajiahan tullaan näiden muutosten myötä tarvitsemaan vähemmän, eli miten ministeri arvioi, että tämä tulee vaikuttamaan lastenhoitajien työllistymismahdollisuuksiin, hän kysyi.
Hän ihmetteli myös sitä, miten lastentarhanopettajan nimikkeen rajaaminen ainoastaan yliopistokoulutetuille vaikuttaa sosionomitaustaisten ammattilaisten palkkakehitykseen.