Pertti Pesosen käsikirjoittama ja ohjaama Ulkolinja-dokumentti Pako tuhotusta maasta (2018) välittää tuoreita näkymiä ja tunnelmia maasta, jossa jotain on mennyt pahasti pieleen.
Dokkarin lopussa kerrotaan kaksi kiintoisaa faktaa.
Ensimmäinen viittaa Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Amnesty Internationalin vetoomukseen Venezuelan hallitukselle, jotta se sallisi lääkeavun toimittamisen maahan. Hallitus ei ole vastannut pyyntöön.
Maasta on parissa vuodessa paennut lähes kaksi miljoonaa asukasta.
Toinen on YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tieto, jonka mukaan maasta on parissa vuodessa paennut lähes kaksi miljoonaa asukasta.
Tapahtumat keskittyvät Cucutan rajakaupunkiin ja pääkaupunki Caracasissa sijaitsevaan, koko latinalaisen Amerikan suurimpaan slummiin. Sanansa sanovat monet köyhyyden kurimuksessa elävät tavalliset kansalaiset.
Näkökulmaa laajentaa kaksi akateemista toisinajattelijaa. Heistä on enemmän äänessä maanpaossa elävä sosiologi Tulio Hernandez. Hän puhuu suoraan fiaskosta ja tuhosta ja erittelee vivahteikkaasti Venezuelan tietä, ensin Hugo Chavezin johdolla ja sitten Nicolas Maduron kaudella.
Ekonomisti Luis Oliveros tökkää espanjalaisen talousministerin Alfredo Serranon suuntaan: ”Luulen että Podemos lähetti hänet tänne tuhoamaan Venezue-lan talouden lopullisesti”. No, tuskin sentään, mutta sotkuiseksi on soppa mennyt niin öljyntuotannon, jokapäiväisen ravinnon ja lääkkeiden saannin kuin vaikkapa Caracasin julkisen liikenteenkin osalta – kaikki uhkaa luhistua.
Dokumentin jälki ruohonjuuritasolla on puhuttelevaa, analyyttinen anti jää kaikesta huolimatta turhan kapeaksi. Kaikki tuskin on vain Chavezin, Maduron ja kumppaneiden sortuneen idealismin ja valtiontalouden hoitoa taitamattoman totalitaarisen sotilashallituksen syytä.
Dokumentti kannattaa katsoa kuin myös lukea 9. elokuuta 2017 päivätty englantilaisen The Independent-sanomalehden nettiartikkeli. Siinä Venezuelan tilaa syväluotaa slovenialaisfilosofi Slavoj Zizek.
Ulkolinja: Pako tuhotusta maasta. TV1 ke 18.4. klo 23.00. Areena.