WWF

Huhtikuun puolivälissä alkoi Saimaalla verkkokalastuskielto, jolla halutaan suojella talven aikana syntyneitä norpanpoikasia, kuutteja.

Miten saimaannorpalla menee, Maailman luonnonsäätiö WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen?

– Norppakanta on arvioiden mukaan 380. Kanta on ollut lievässä kasvussa parinkymmenen vuoden mittaan. Pesälaskennat ovat meneillään. Joskus alkukesästä saadaan tietää, kuinka pesinnät onnistuivat. Odotukset ovat hyvät.

Kuinka norpan käy, jos Saimaalle ei tule jäätä?

– Norppa on jokaisella elinalueellaan täysin riippuvainen lumesta ja jäästä. Jos norppa joutuu synnyttämään avojäälle tai avomaalle, kuuttien kuolleisuus on hurjan paljon korkeampi kuin normaalioloissa. Jää ja sen päälle kinostuva lumi ovat elintärkeitä norpille. Muutoin poikaset altistuvat tuulelle, sateelle ja kylmälle, jolloin energiahukka on suuri.

ILMOITUS

– Ilmastomallit ennustavat talvien lämpenemistä ja tilanteen huononemista. Kun saadaan jäätä ja edes vähän lunta kolattavaksi, norppia voidaan auttaa apukinoksilla. Tammikuun alussa tilanne näytti hyvin huonolta, mutta lunta onneksi tuli. Lisäksi tehtiin iso määrä apukinoksia.

Tepsiikö lain määräämä verkkokielto?

– Se on vähentänyt kuuttien kuolemia varsinkin, kun kieltoalue on laajentunut. Harmillisesti verkkokielto päättyy jo kesäkuun lopussa. Heinäkuussa tulee paljon ilmoituksia kuolleista kuuteista.

– Verkkokuolemat ovat saimaannorpan yleisin tunnettu kuolinsyy. Jokainen norppakuolema on liikaa. Yritämme kannustaa vapaaehtoiseen verkkokieltoon.

Onko väkeä saatu mukaan vapaaehtoiseen verkkokieltoon?

– Kampanjamme on saanut hyvän vastaanoton. Olen norpan ystävä – En kalasta verkolla Saimaalla -päätökseen on sitoutunut yli 500 ihmistä, pääasiassa vapaa-ajan kalastajia ja kesämökkiläisiä. Se on merkittävä tulos.

Kuinka Itämeren norpalla menee? Kalastajat ovat vaatineet suurempia metsästyskiintiöitä.

– Näitä puheita on ollut Perämerellä, jossa on enemmän norppia, noin 15 000 yksilöä. Kanta on kasvanut hitaasti viime vuosina. Kuitenkaan ei ole osoitettu, että läheskään kaikki vahingot ovat nimenomaan norpan aiheuttamia. Useimmiten ammattikalastajin saaliin kimppuun on käynyt harmaahylje.

– Saaristomeren osakannalla menee huonommin. Kantaan kuuluu enää kolmisen sataa norppaa. Jäättömien talvien takia norpat joutuvat poikimaan luodoille. Itäisellä Suomenlahdella on vielä pienempi kanta, noin 100 – 150 norppaa. Kannan pienuus on uhka itsessään. Alueella on parhaillaan lentolaskenta käynnissä.

WWF::n norppakartta verkkokieltoalueesta

Verkkokalastuskielto yksityiskohdittain